Julkaistu: 27.11.2012
Arvostelija: Ilkka Valpasvuo
Too Much Yang!
Kotimaisen Jigsaw Analogyn ensimmäinen ja viimeinen levy on bändin nimen mukaisesti aika palapelimainen kokonaisuus. Markku Esselin visioita Toni-Pekka Jokelan ja Teemu Pelttarin apukäsillä toteuttava yhtye milloin hiippailee jumittavassa bossa nova-psykedeliassa, milloin vaaniskelee särörockin uhkakuvissa. Vaikka maisemien maalaus on toteutettu samaan aikaan sekä mukavan äkkiväärästi ja vinolla askeleella että biisillisesti koossa pysyvinä teoksina, on paketissa silti liikaa halutunkin yli menevää hapuilua, haahuilua ja hakemista. Hiukan enemmän ytimekkyyttä kaipaisi silti VAIKKA kyseessä onkin juuri sellaiseen irrallaan olevan tunteeseen pyrkivä visio.
Pohjimmiltaan I Love You, It´s Ok -levyn kompastuskiveksi paljastuu juuri hajanaisuus. Biisit eivät onnistu muodostamaan - ainakaan meikäläisen korviin - loogista kokonaisuutta tai perustelemaan haahuiluaan. Missä se punainen lanka menee? Toki aavemaisten ja uhkaavien maisemien luojana Essel on kieltämättä taitava, mutta levy valitettavasti yrittää valtaosan ajastaan karkoittaa luotaan siinä missä sen pitäisi kiskaista tripilleen mukaan. Poikkeuksiakin toki on. Silloin kun yhtye pelkistää haahuilun vain mausteeksi eikä pääasiaksi, on tekemisessä ihan kelvollista imua. Metallis-akustinen Time Well Spent on riisuttuine sävyineen ja siitä nousevine likiriehakkaine jazz-jammailuineen esimerkiksi vallan toimiva teos. Kyllä tästä jotain muistamisen arvoista jää jälkipolville.
Yhden levyn luonut, mm. vinoa säröä, tummaa haahuilua ja jazzahtavaa vaaniskelua monelta kantilta ammentanut kotimainen yhtye.
Linkki:
soundcloud.com/jigsaw-analogy
fi-fi.facebook.com/JigsawAnalogy
(Päivitetty 27.11.2012)