Julkaistu: 13.08.2003
Arvostelija: Janne Kuusinen

Columbia
�Joku on vihdoinkin levy-yhti�portaassakin tajunnut, ett� ostavan yleis�n joukossa on paitsi karvanoppa- ja homppelivesseleit�, jotka pokkanaamalla pit�v�t huonosta musiikista, my�s yll�tt�v�n suuri joukko heit�, jotka ymm�rt�v�t huonouden estetiikkaa ja parhaassa tapauksessa saavat siit� sanoinkuvaamattomia kicksej�. Minulla on usein ollut tapana vinyyliformaattia puolustellessani sanoa yleens� se kuluneempi fraasi “Kaikkea hyv�� musiikkia ei saa viel� CD:ll�”, mutta mik�li tilanne on sopiva, olen valmis sanomaan my�s notta “Kaikkea huonoa musiikkia ei saa viel� CD:ll�!”, enk� edes valehtele.
�T�m� jo ehk� vuoden hiljaisilla markkinoilla ollut, ehk� aneemisen kantensa vuoksi huomiotta j��nyt, mutta nyt 10 euron hintaluokkaan infiltroitunut ja sielt� heti k�siin ponpannut kokoelma sis�lt�� popmusiikillista huonoutta 80-luvulta eteenp�in. Ymm�rrett�v� linja on t�m�, sill� muistakaamme, ett� he, jotka nyt ovat parikymppisi�, eiv�t v�ltt�m�tt� ole kuulleet n�it� antitaideteoksia olleskaan, vaan niiden sijaan silkkaa scheibe�! Esitt�j�kaartista on hankala mainita erikseen ket��n: pakolliset Nyk�set, MC Nikke T:t sun muut ovat mukana, mutta speciaalimaininnan ansaitsevat mm. Janos Valmusen “Bussipys�kill�”, Esa Saarisen “Poikarakkaus” ja Eddie Edwardsin “Mun nimeni on Eetu”, joita on ollut hankala l�yt�� t�h�n saakka laserlevyformaatissa. T�ss� yhteydess� suotaneen my�s allekirjoittaneen harras toive saada kulttimaineisen, kuulemma moottoripy�r�onnettomuudessa sittemmin menehtyneen Valmusen kaikki teokset CD-muotoon.
�Uskon, ett� jokaisen mielest� kokoelma sis�lt�� niin “hyv�� huonoa”, “huonoa huonoa” kuin my�s Ghost World-leffasta tuttua “niin huonoa, ett� se pomppaa hyv�n huonon yli, ollen taas huonoa huonoa”. Provosoimpia nimi� esiintyj�kaartissa ovat M.A.Numminen, Popeda, Moogetmoogs, Lapinlahden Linnut ja Jonna. Oliko “Minttu sek� Ville” nyt niin huono piisi? No, kaikkia ei voi olla miellytt�m�tt�, jokainen p��tt�k��n itse kunkin teoksen huonouden/hyvyyden asteen, sill� keskinkertaista kolment�hdenkamaa t�st� levyst� tuskin l�ytyy.
�Kokoelmana Armottomat on t�ytt� rautaa, ja nyt etenkin midpricen� hintansa v��rti. Itselleni se antoi kaksi el�m�� suurempaa kokemusta, mik� ei ole ihan v�h�n. Niiden johdosta olen nyt sit� mielt�, ett� 1) T�ll� levyll� oleva Raptorin “Oi Beibi” on huonoin koskaan kuulemani remix, ja 2) Jope Ruonansuun “S.T.T. - rap” on huonoin koskaan kuulemani kotimainen piisi. Eik� tarvinnut empi� sekuntiakaan.
�Varoitus! Kyseess� on tupla-CD. Molempien l�ttyjen kuunteleminen putkeen saattaa tehd� sinusta republikaanin!




Kokoelmia koti-Suomesta ja suuresta maailmasta.
Kommenttien keskiarvo:




moi
t�� on tosi siisti levy mulla on ne kaikki jos niit� on vaan 2 xD
kuinka moneen niit� tulee viel?? ainaki 2 levyll� luki et piina jatkuu..