Krakow: diin

Dark Essence

Aiemmin Krakow oli tuttu vain nimenä ja ryhmän kolmen vuoden takainen esikoispitkä sujahti allekirjoittaneelta aikoinaan täysin ohi. Yhtye on sittemmin julkaissut yhden pikkukiekon ja nyt on koittanut toisen pitkäsoiton aika. Nimestään huolimatta Krakow ei tanssi kotona polskaa, vaan kyseessä on pesunkestävä norjalaispumppu joka suuntaa keikoilleen Bergenistä.

Uuden ajan hengessä tätäkin albumia on vaikea kategorisoida mihinkään tiettyyn karsinaan, sillä diin sijoittuu sinne post-metalin, post-rockin ja kokeellisen rock-metallin hämärille rajaseuduille. Painopiste on aavistuksen verran post-metalin puolella, mikä tuntuu etenkin musiikin raskautena. Kitaravallit ovatkin massiivisia, säröisiä ja joillain pidemmillä kappaleilla lähes loputtoman tuntuisia, kun Krakow jauhaa jauhamistaan niitä samoja kuvioita. Kiekon massiivisin lohkare on kaksitoista ja puoliminuuttinen Mound, jonka aaltoilussa on mukana jo vahvoja 70-luvun psykedeelisen rockin väreitä. Kiekon päättävä Sense of Space ja Termination of Origin ovat hengeltään vuorostaan vanhakantaisempia stoner-siivuja, kun taas rauhallisimmillaan bändin soitosta voi aistia jopa shoegazen vaikutuksen.

Tuore kiekko on värikäs ja monimuotoinen, mutta tällä kertaa monimuotoisuus ei toimi yhtyeen eduksi, sillä biisinippu hajoaa loppua kohden aivan liiaksi. Basisti Frode Kilvikin ja kitaristi René Misjen vokaalit alleviivaavat entisestään sirpaleista fiilistä, kun puhdas laulu saattaa vaihtua karjumiseen ja suoranaiseen metallimörinään yhden ja saman biisin aikana. Vokaaliapua saadaan joissain kohdin myös Enslavedin Grutle Kjellsonilta, mutta kokonaisuus olisi saattanut olla ehyempi ilman vetoapua.