Surffiveikot: Surfing with Surffiveikot

Vastavirtajulkaisut

Ensipuraisu ja -reaktio Surffiveikkojen debyyttiin: punkkarinpiruthan osaavat soittaa! Hiukan toisenlaisissa ympyr�iss� koulutettu kvartetti lautailee aallon harjalla l�pi 11 raitaa omia ja vieraita numeroita. Tietty rosoisuus soundissa on vain hyv�ksi, sill� ei t�ss� kuitenkaan mist��n Agents-ammattilaisten taiteilusta ole sent��n kyse.

Henry Mancinin Peter Gunn on rohkea pelinavaus, joka h�lvent�� viimeisetkin ennakkoluulot jonnekin p��kopan sahanpururadalle. Mutta eiv�t b�ndin omatkaan s�vellykset haukotuskohtauksia aiheuta. Back to the Future voisi aivan hyvin soida vaikkapa Quentin Tarantino -leffan alkutekstien p��ll� � juuri sen j�lkeen kun jokin sys�ys tarinalle on annettu.

Ja mik� t�rkeint� � tamperelainen, vuonna 2009 perustettu nelikko tuntuu my�s korvin kuullen suorastaan nauttivan instrumentaalisen surf-rautalangan veivaamisesta. Jazz-standardi Caravanin versioimista olisi voinut ehk� mietti� uudemman kerran, ja Hyv�t, pahat ja rumat -tunnarissa kitaran kankeus hieman h�iritsee, mutta kerrankos punkkareille sattuu. Ei se niin justiinsa. Ja soittotunnehan on aina t�rke�mpi kuin soittotaito.

Omaa tuotantoa oleva Elegandes ja Banzai Washout on kenties levyn vahvin per�kk�inen kaksikko. J�lkimm�inen rymistelee tupaan kuin ry�st�retkell� olevat Isontalon Antti ja Rannanj�rvi konsanaan: notta perkele, me tuliimma ny! Kansainv�listen covereiden ja englanniksi nimettyjen omien biisien joukossa Juokse sin� humma pudottaa sangen hymyilytt�v�sti. Sen j�lkeen seuraava lopputrio ei kuitenkaan valitettavasti yll� samalle tasolle muun materiaalin kanssa, ja samalla putoaa toinen t�hti arvosanasta pois.