Marry Waterson & Oliver Knight: Hidden

One Little Indian

Sisaruspari Marry Waterson ja Oliver Knight ovat edesmenneen folklaulajatar Lal Watersonin jälkeläisiä. Lisäksi lähisuvusta löytyy Martin ja Eliza Carthyn kaltaisia, moneen otteeseen kiiteltyjä ja palkittuja brittifolktähtiä. Musiikki on kaksikolla siis veressä, mutta duon toinen yhteislevy ei saa innostumaan.

Hidden-albumin kansi antaa paljon viitteitä sisältä löytyvästä musiikista. Ensinnäkin, niin ammattitaitoista ja laadukasta kuin kaksikon musisointi on, jäävät Waterson ja Knight auttamatta huomaamattomiksi seinäruusuiksi satojen kiinnostavampien kilpailijoiden joukossa - aivan kuten kannessakin. Toiseksi, levyn kannen tapetointi tuo vahvoja mielleyhtymiä matalaan peribrittiläiseen punatiilitaloon, jossa haisee vuosikymmenten sisällä poltetut savukkeet. Myös musiikissa haiskahtaa vahvasti menneille vuosikymmenille jäänyt, nuhjuinen tunnelma.

Waterson & Knight eivät ole kovin folk sukujuuristaan huolimatta, ennemminkin kyse on kevyestä popista hieman The Beautiful Southin tapaan. Siellä täällä, kuten Going Going Gonessa ja Scarlet Starletissa läsnä on vahva music hall -perinteen katku. I Won't Hear loikkaa harmoni-reggaen puolelle, mutta muuten kovin rohkeita tyylikokeiluja ei kuulla. Marry Watersonin tulkinta ei ole erityisen kaunista tai tunteikasta, mutta kalsean ulosannin myötä keskivertoa älykkäämmät lyriikat nousevat esiin hyvin.

Marry & Oliver tekevät laatutyötä, mutta haalean tylsää sellaista. Hyvistä puolistaan ja muutamasta kelpo kappaleesta (I'm in a Mood, Benign, Sustained Notes) huolimatta Hidden ei kerta kaikkiaan sytytä liekkeihin.