Arkhamin kirjasto: Torches Ablaze

Ektro

Jussi Lehtisalon ja Samae Koskisen deathmetallin ja hard rockin lovecraftilainen ristisiitos on lihallistunut pitkäsoitoksi. Sitten parin vuoden takaisen esikoisseiskan on vaihdettu kieli suomesta englanniksi, soundia siistitty aavistuksen ja kappaleita pidennetty ja monipuolistettu. Rutjakan riffittelyn ja maailmankaikkeuden kylmän luonteen paljastavan tekstisisällön suhteen asiat ovat ennallaan. Kahden musiikillisesti nerokkaan partasuun duo luottaa edelleen Iron Maidenin ja hengenheimolaistensa draiviin, Ratt-tyypin glamiin, Hellhammerin protodeathiin ja Providencen pojan houreisiin näkyihin.

Ensialkuun Torches Ablaze tuntui suht deathmetallisen seiskatuumaisen jälkeen hieman liian melodiselta ja varovaiseltakin. Hidastelusta ei kuitenkaan ole kyse, mikä selviää, kunhan vain heittäytyy päistikkaa Lehtisalon–Koskisen-linjan vietäväksi. Arkhamin kirjaston raskas rock on nimittäin hauskaa! Jalka monitorilla soitetut riffit, tuplatut kitaramelodiat ja kieli poskessa ja räkä kurkussa koristut laulut eivät välttämättä sovi kuolometallinsa (tai Lovecraftinsa) liian vakavasti ottaville. Metallimusiikin historian tuntijat puolestaan ymmärtänevät ytimen.

Arkhamin kirjasto ei kaihda melodisuutta. Kertosäkeet liitävät komeasti vapauteen rujommin runnottujen osien välistä. Kolmen metallisemman rytinän jälkeen kuultava Sea of Madness erottuu erityisesti edukseen. Koskisen kuiskailu tekee tästä hitaasta kappaleesta levyn helmen. Räväkämmän puolen edustajista toimivat parhaiten kylmää hohkaava Speed, Yog-Sothot (jo nimensäkin puolesta), Sleeping Beautyn death´n´roll sekä Bitch from Hell, jonka kerrossa on hippunen hienoa kaiheutta. Oikeastaan voisi mainita jokaisen levyn kymmenestä taiten kasatusta kappaleesta.

Arkhamin kirjastoon astukoot mieleltään avoimet tiedonnälkäiset. Iä!