Julkaistu: 11.08.2003
Arvostelija: Mika Roth
Listenable Records
Veljesten J.J. ja Mike Hrubovcakin vuonna 1995 perustama Divine Rapture julkaisee debyyttins� syyskuun alussa ranskalaisen Listenable Recordsin kautta. Yhdysvaltalaisnelikko on ahkeralla keikkailulla saavuttanut kotimaassaan jo melkoisen kulttimaineen, mutta vanhalla mantereella tietoisuus ryhm�st� on yh� melko heikkoa.
Yhtye tahkoaa p��osin melko perinteist� thrashvaikutteista deathmetallia, jossa painopiste on tiukoissa riffeiss� ja ankarassa jyr�yksess�, silti unohtamatta t�ysin melodioita. Sovitukset ovat monin paikoin jopa �progehtavan� monimutkaisia, tuoden karuun ��nimaisemaan runsaasti kaivattua monimuotoisuutta. V�lill� toinen toistaan seuraavat lyhyet osat ja teemat tuntuvat tosin jo turhankin irtonaisilta. Vokalisointi on suurimmaksi osaksi raakaa murinaa/korinaa, ja �puhtaatkin� lauluosuudet hoidetaan l�hinn� huutamalla.
Vaikutteita on selv�sti saatu mm. sellaisilta b�ndeilt� kuin Morbid Angel, Carcass ja Hate Eternal, ja olen valmis ly�m��n muutamastakin eurosta vetoa ett� my�s varhainen Anathema on soinut jossain vaiheessa treenik�mpill�, ainakin stereoissa. Vastapainona runsaasti k�ytetylle rujolle voimalle The Burning Passion tarjoaa yll�tt�en my�s hyvinkin seesteisi� kohtia. T�m� �vastapuoli� huipentuu viidenten� soivassa The Deifying, The Sorrow, The Awekening instrumentaalissa, joka herk�ss� kauneudessaan mykist�� t�ysin kuulijan. Tiukemman puolen eliitti� edustavat ��rimm�isen nopea ja v�kivaltainen runttaus Your Time Has Come sek� yli seitsenminuuttinen teos Funeral Mist, joka omaa enemm�n hyvi� ideoita kuin heikomman yhtyeen kokonainen levy.
Divine Rapturen debyytti on h�mm�stytt�v�n kyps� tuotos n�in nuorelle yhtyeelle, joka on vasta levytysuransa alussa. B�ndih�n on ennen t�t� julkaissut vain kaksi demoa, joista j�lkimm�inen oli tarkoitettu ainoastaan promoamiseen ja sis�lsi vain kolme kappaletta. Debyytin soundit ovat kohdallaan, ja genren pahimmat sudenkuopatkin on onnistuttu v�ltt�m��n kiitett�v�sti. J��n mielenkiinnolla seuraamaan kuinka nelikon Euroopan valloitus onnistuu, kaikki merkit genren sis�iseen l�pimurtoon ovat n�ht�viss� � nyt kaikki on kiinni itse yhtyeest�. Tosin asiaa ei ainakaan helpota se, ett� ryhm� on t�ll� hetkell� (taas) ilman vakituista rumpalia.
