Hot Chip: In Our Heads

Domino

Brittiläinen elektropop-kokoonpano Hot Chip on onnistunut aiemmin vangitsemaan lähinnä yksittäisillä täsmäiskuilla (esim. Ready For the Floor ja I Feel Better), mutta eheä albumikokonaisuus on jäänyt uupumaan. Yhtyeen viides albumi In Our Heads vastaa tähän huutoon, ainakin osittain. Napakympistä jäädään yhä harmillisen kauas.

Hot Chipin maailmassa on periaatteessa kaikki ennallaan. Housemainen poljento, karamellinväriset kasari- ja alkuysärisoundit sekä Alexis Taylorin poikamaisen kuulas ääni muodostavat edelleen kiitettävän tunnistettavan ja persoonallisen soundin. Aiemmin yhtyeen tekemisissä häirinnyt itsetarkoituksellisen tuntuinen räikeys ja soundikikkailu ei pääse In Our Headsilla pääosaan kuin paikoin, ja hyvä niin. Tällä kertaa värikylläisyys tuntuu suurimman osan ajasta perustellulta.

Esimerkiksi avauskappale Motion Sicknessilla Hot Chip kuulostaa kypsemmältä kuin koskaan. Yhtye malttaa luottaa hyvään rumpukomppiin, yksinkertaiseen melodiaan sekä kevyisiin synamausteisiin, ja tulos on vakuuttava. Samaan osastoon menevät myös intiimi slovari Look at Where We Are, tummasävyinen These Chains sekä hypnoottisesti sykkivä Flutes. Tarvetta väkinäiseen kreisibailaukseen erottaa oikeastaan vain How Do You Don, Don't Deny Your Heartin ja Night and Dayn hermostuneissa poukkoiluissa. Näistä viimeinen tosin nousee kuiville silkan irvokkuutensa ansiosta.

En voi sanoa, että Hot Chip olisi vieläkään vetänyt jalkoja altani. In Our Heads osoittaa kuitenkin, että yhtyeessä on enemmän syvyyttä kuin olin ajatellutkaan.