All Will Be Quiet: On the First Day

Lionheart

Parilla pikkulevyllä positiivista palautetta desibeli.netissäkin kerännyt All Will Be Quiet lunastaa odotukset ensimmäisellä kokopitkällään, ainakin osittain. On the First Day on kypsä, tyylitajuinen ja kaikin puolin melko vakuuttava debyytti.

Aivan aluksi huomio kiinnittyy siihen, miten isosti ja komeasti albumi soi. Tästä suurin kiitos kuulunee albumin äänittäneelle, miksanneelle ja tuottaneelle kitaristi-sanoittaja Kane Kaspar Heinoselle. Yhtyeen laajoja kaaria maalaileva pop-melodinen post-rock kuulostaa siltä, miltä sen pitääkin. Jousisoittimet, tremolokitarat ja Aleksi Kaufmannin hienot vokaalit nousevat kukin hyvin esiin, eikä äänimaailma puuroudu missään vaiheessa.

All Will Be Quietin erottaa monista samoilla vesillä liikkuvista yhtyeistä selkeät kertosäkeet sekä kyky pitää kappaleet tiiviinä paketteina. Yli viiden minuutin mennään vasta viimeisellä kahdella kappaleella. Materiaali on tasaisen varmaa, mikä on sekä hyvä että huono asia. Pientä yliotetta muista biiseistä ottavat vain keskivälin pahaenteinen Until the End of Time, muita piirun verran menevämpi Wide Eyes And Space Flights sekä komea instrumentaali The First Day pt. 2.

Albumin ainoa ongelma on se, että All Will Be Quietin musiikki on hieman liiankin oikeaoppista. Vaikka järki sanoo, että yhtyeen musiikissa on kaikki kohdallaan, jäävät kappaleet lepattamaan jonnekin rintakehän ulkopuolelle, eivätkä löydä tietään kuulijan sisään. Ehkä kyse on siitä, ettei musiikki pääse missään vaiheessa yllättämään, ellei ensikuunteluiden positiivista shokkia oteta lukuun. Levyllä leijutaan hyvin samankaltaisissa tunnelmissa koko kolmen vartin ajan, mikä on kokonaisuuden kannalta perusteltua, mutta pidemmän päälle hieman puuduttavaa. Sen verran vahva näyte All Will Be Quietin debyytti kuitenkin on, että uskallan povata yhtyeelle valoisaa tulevaisuutta.