Mothlite: Dark Age

Kscope

Mothlite on sama asia kuin Daniel O’Sullivan, manchesterilainen mies jonka nimi on yhdistetty moneen kokeellista ja elektronista musiikkia luovaan tahoon. Herra on tehnyt yhteistyötä mm. jumalaisen Jarboen, vielä useammassa liemessä keitetyn kitaristi Stephen O’Malleyn ja norjalaisen monitaituri Kristoffer Ryggin kanssa. Lisäksi O’Sullivan kuuluu mm. viimeksi mainitun kanssa Ulveriin ja Mothliten sielulla on rauta lämpenemässä myös monessa muussa tulessa.

Syy miksi luettelin kaikki nämä nimet heti arvion alkuun, johtuu siitä että Mothlite on monellakin tapaa suoraa jatketta monelle näistä nimistä. Osa Dark Agen kappeleista olisi voinut vallan hyvin päätyä vaikka Ulverin seuraavalle albumille. Albumin merkittävin tekijä on yleinen äänimaisema, josta on hyvin vaikea nostaa esiin yksittäisiä kappaleita. Kuulaat ja elektroniset massat tuntuvat lipuvan toistensa lomitse, yli ja ali niin, että rajat hälvenevät, teemat sulautuvat ja lopulta jäljellä on vain yksi kokonaisuus.

Dark Age on ristiriitainen tapaus. Samaan aikaan se on vaikea pala purtavaksi, mutta myös helppo levy kuunneltavaksi. Harvoin törmääkään näin ehdottomaan ja omanlaiseensa teokseen, jota varten pitäisi keksiä tyystin uusi genre. Paremman puutteessa sanottakoon että tämä on elektronista avantgardea – ja erittäin laadukasta sellaista.