Julkaistu: 12.06.2012
Arvostelija: Pietari Raekallio
Eclipse Music
Elifantree löysi heti heikkouteni, alkuhihkaisun. Kirjailijat tiedostavat poikkeuksetta teoksensa ensimmäisen lauseen tärkeyden, mutta musiikissa aloituksiin tunnutaan suhtauduttavan huolimattomammin. Time Out -albumin riemukas hihkaisu vetää jo vertoja sille kaikkien aikojen ykkösavaukselle, The Metersin Cissy Strutin ”haaiija”-huudahdukselle.
Oleellisinta on, että Elifantreen albumi on yhtä hauska ja leikkisä kuin on sen kokoaan suuremman huomion saanut aloituskin. Ja on se paljon muutakin, sillä mitä useammin levyä soittaa, sitä enemmän alkaa tykästyä yhtyeen vakavampaan puoleen. She’s Changed ja Waiting luovat jännitteen, jonka saisi rikki kevyellä oven koputuksellakin. Siksi niiden jälkeisten kappaleiden liiankin huoleton jammailu hieman turhauttaa. Livenä näistäkin nauttisi varmasti, mutta levytettynä ne eivät puolusta yhtä hyvin paikkaansa.
Jos pitää Five Corners Quintetin ja sen jäsenten sooloprojektien albumimateriaalia jazziksi puettuna kevyenä poppina, on helppo nähdä Elifantreen pohjan olevan kierossa vaihtoehtorockissa. Lähestymistapa muistuttaa enemmän Deerhoofia kuin jazzin legendoja. That Girl ja Where’s Your Courage osoittavat, kuinka näppärästi yhtye parhaimmillaan onnistuu yhdistämään samaan kappaleeseen omaperäisiä soundiratkaisuja, tarttuvia pop-elementtejä ja vastustamattoman svengin. Musiikissa tapahtuu koko ajan valtavasti eri asioita, mutta soundi ei ole liian täyteen ahdettu. Trion yhtenäiseksi hioutunut soitto kuuluu dynamiikassa: siirtymiset voimakkaasta tulkinnasta herkistelyyn hoituvat ihailtavasti.
Time Outilla on vain yhdeksän kappaletta, mutta sen musiikillista rakennetta ei ole helppo sisäistää. Tempot, musiikkityylit ja tunnelmat vaihtelevat kappaleiden välillä ja usein myös niiden sisällä niin arvaamattomasti, että ensikuunteluilla saa ennemminkin hämmästellä kuin ihastella. Jazz-trio hifistelee instrumenteillaan ja pätee taidoillaan ihan peittelemättä. Viimeiseksi kuultava Time Out -balladi sisältää sekin pari eri vaihdetta, mutta tasaa levollisuudellaan ensi kertaa kuulijan hengityksen perustasolle.
Tekniset taidot ja persoonallinen ilme on nyt viimeistään todistettu. Kun saadaan ripaus yhtenäisyyttä kappaleiden välille, luvassa on vielä parempaa.
Ruotsalais-suomalainen jazzpop-yhtye, jonka musiikki on muuttunut uran edetessä yhä kokeellisemmaksi.
Anni Elif Egecioglu - laulu, syntetisaattorit
Pauli Lyytinen - saksofonit, EWI, live-efektit, rumpukone
Olavi Louhivuori - rummut, perkussiot
Joonas Saikkonen - ääniteknikko
Linkki:
elifantree.com
(Päivitetty 1.3.2021)