The Fright: The Fright

Fiend Force

Rullaavaa horror punkia on tehty jo 70-luvun lopulta saakka, eikä tämä lyriikoiltaan kalmainen genre ole tuon jälkeen juuri päivittynyt. Saksalaista The Fright -orkkaa tämä (tai nähtävästi mikään muukaan) ei silti pelota, vaan herrat ovat puristaneet kasaan kolmannen levynsä joka tekee hetkittäin kunniaa alkuperäiselle horror punkille.

Vaikka allekirjoittanut suhtautui alkuun hiukan nuivasti nelikon tuotokseen, on ryhmälle nostettava reilusti mustaa silinteriä paikoin tasokkaasta ja laadukkaasta työstä. Etenkin alkupuolen punkahtavammissa ralleissa piisaa tarttuvia melodioita ja rouheita riffejä, jotka antavat kipaleille kummasti tarttumapintaa. Toisena kuultava Sweet Desire on tämän kehityssuunnan upein saavutus, eikä napakymppi jää suinkaan kiekon ainoaksi.

Ikävä kyllä ryhmä ei kuitenkaan pysy mukavuusalueellaan vaan pyrkii siirtymään melodisen ja kevyemmän goottimetallin suuntaan, jonnekin sinne End of Greenin ja The 69 Eyesin tienoille mitä täytyy pitää suorana virheenä. Ajatuksena on ollut varmasti hyötyä kyseisten ryhmien mittavasta Keski-Euroopan suosiosta, mutta suoraan sanottuna metalliorkkana The Fright on lähinnä keskinkertainen. Tästä johtuen ryhmän kolmas albumi on kovin kaksijakoinen, aina päästessään kauhupitoisen punkin pariin homma toimii, mutta ryhmä ampuu itseään toistuvasti jalkaan pistäytyessään radio-metallin puolella.