Julkaistu: 12.05.2012
Arvostelija: Mika Roth
Omakustanne
Random Mullet on niitä yhtyeitä joiden työn jälkeen voi vuodesta toiseen luottaa. Ryhmän tuorein pikkukiekko on kuuden laadukkaan metallinpalasen kokonaisuus, joka koettelee jälleen metallin kaukaisimpiakin rajoja. Raskasta vyörytystä höystetään mm. saksofonilla sekä runsailla koskettimilla, ja oululaiset kiskovatkin reilun puolen tunnin aikana silinteristään esiin monen monituista yllätystä.
Tällä kertaa pilkkominen ja kappaleiden sisäisiin avaruuksiin upottautuminen ei yllä aivan samalle tasolle kuin vajaan kahden vuoden takaisella Remission-kiekolla. Kieroimmat korkkiruuvit jäävät siis väliin, mutta vastaavasti kappaleet ovat nyt itsenäisempiä ja samalla yhtye kuulostaa aiempaa monipuolisemmalta. Metalliahan tämä yhä on, ja progressiivista sellaista, mutta mukana on myös uusia tarttumapintoja jotka avaavat bändille uusia ovia.
Biisien keskimitta painuu viiden minuutin tuolle puolen ja jokaisella raidalla tapahtuu taas niin paljon, että heppoisempi bändi olisi kasannut samoista aineksista jo pari pitkäsoittoa. Taiturointi ja genrekolmiloikinta eivät ole kuitenkaan itseisarvoja, sillä käännökset ja kiemurat tehdään lähes poikkeuksetta itse kappaleiden ehdoilla. Tästä käy mainioksi esimerkiksi seitsemän ja puolen minuutin mittaiseksi minieepokseksi kasvava Bad Blood, joka kurvaa metallirekallaan niin jazzin kuin orientaalisen rockinkin pihassa ennen kuin puskee viimein maaliviivan yli.
Palapelimetallin kaikki osaset eivät istu aina täysin ongelmitta samoihin raameihin, mutta pääosin yhtye hallitsee jo tonttinsa. Puhtaan laulun ja rosoisemman huudon/mörinän yhdistelmä lisää ryhmän toimintasädettä, minkä ansiosta raskaaseen puristukseen saadaan voimaa ja ne tunnelmallisimmat hetket nousevat entistäkin korkeammalle. Kiitosta sopii antaa myös kirkkaiden ja muhevien soundien puolesta, ja korkea soittotaito sekä viimeisen päälle mietityt soundit auttavat luonnollisesti, kun kappaleista uutetaan niitä viimeisiä tärkeitä prosentteja irti.
Capturing Moments on ollut kuuntelussa nyt pari viikkoa ja tuona aikana kiekko on vain kasvanut, kehittynyt ja esitellyt itsestään uusia puolia. Sanomattakin lienee selvää, että näin kimurantti avantgardemetallia ei ole takuulla jokaisen kuppi teetä. Mutta mikäli mutkikkaampi metalli on mieleen, kannattaa Random Mulletin touhuihin ehdottomasti tutustua.
"Progressiivista metallia, jossa on vaikutteita äärimetallista jazziin."
Linkki:
randommullet.com
(Päivitetty 12.05.2012)