Julkaistu: 27.04.2012
Arvostelija: Tommi Saarikoski
Warner
At the Drive-Inin raunioista vuosituhannen alussa noussut The Mars Volta on saavuttanut aseman, jossa se voi tehdä mitä hyvänsä ilman että se varsinaisesti yllättäisi ketään. Vaikka kitaristi/visionääri Omar Rodriguez-Lopez on jättänyt äärimmäisimmät suhinat sooloprojekteihinsa, on The Mars Voltan levyillä saattanut törmätä lähes kaikkeen kuviteltavissa olevaan - niin hyvässä kuin pahassa. Yhtyeen osumatarkkuus on ollut vaihteleva, sillä jokaista hekumallista täysosumaa kohden levyiltä on ollut tapana löytyä hetkiä, jolloin yhtye tuntuu vain rämpivän paikallaan omassa kokeellisuuden suossaan.
Yhtyeen kuudes albumi Noctourniquet ei varsinaisesti pääse yllättämään. Levyltä ei löydy uusia aluevaltauksia tai tyylillisiä kokeiluja, ja kaikki tuntuu olevan ennallaan kryptisiä sanoituksia myöten. The Mars Volta soi edelleen kiinnostavasti - erityisesti uuden rumpalin Deantoni Parksin sätkivä soittotyyli kiehtoo -, mutta ässäbiisien puuttuessa yhtye kuulostaa kuin haamulta itsestään. Enpä olisi uskonut sanovani tätä, mutta The Mars Voltan uutukainen on varsin tylsä ja puuduttava levy.
The Mars Volta on ollut aina parhaimmillaan, kun se on malttanut säveltää selkeitä melodioita, ja ollut kokeellinen muilla osa-alueilla. Inertiatic ESP, Roulette Dares, The Widow, With Twilight As My Guide ja muut yhtyeen helmet ovat pohjimmiltaan koukkuja täynnä olevia pop-sävellyksiä, joiden päälle yhtyeen on ollut helppo ripotella taikapölyään. Noctourniquetilla tällaiset hehkutuksen arvoiset hetket ovat valitettavan vähissä. Suurin osa albumista on hahmotonta muhjua, jonka seasta yhtyeen kiistaton lahjakkuus pilkistelee vain vaivoin.
Karmean The Whip Hand -aloituksen jälkeinen Aegis nostaa toiveita ylös, mutta tämän jälkeen yhtye hukkuu taas sumuun. Fokus löytyy vasta aivan lopussa, ja Trinkets Pale of Moon, Vedamalady ja Zed and Two Naughts ovatkin taas huolella sävelletyn kuuloista Mars Voltaa. Edes lopun ryhdistäytyminen ei kuitenkaan auta muuttamaan tunnetta siitä, että The Mars Volta on menettänyt taikansa.
Yhdysvaltalaisen The Mars Voltan musiikissa kuuluu vaikutteita niin progesta, punkista, funkista, heavysta kuin jazzista. At The Drive-Inin raunioista noussut nelikko yhdistää omalaatuisella tavalla hardcorea, psykedeelistä rockia ja free jazzia. Yhtyeen kakkoslevy Frances The Mute kuulostaa "Musen ja Led Zeppelinin risteytykseltä".
Linkki:
themarsvolta.com
(Päivitetty 13.7.2013)