Julkaistu: 27.07.2003
Arvostelija: Mika Roth
Neljä kappaletta ja reilu neljätoista minuuttia kestävä Valan uusin omakustanne ei teknisellä toteutuksellaan turhia vakuuttele, ainakaan aluksi. Rosoiset soundit kuulostavat yhtä hyvälle kuin Neil Young -bootlegit. Lauluääni on paikoin onnistuttu hukuttamaan miltei kokonaan, rumpujen kurkkupurkki-soundit eivät ainakaan hyväile korvia ja kitarat vaeltelevat sinne tänne. Onkohan kaikissa biiseissä edes basistia mukana? En tiedä onko tämä jokin Metallican St. Anger hengessä annettu statement, vai aika/raha pulasta johtuva ratkaisu, mutta ensi kerralla voisi panostaa viimeistelyyn aavistuksen enemmän.
No nyt kun on valitettu jo näinkin paljon on aika keskittyä siihen tärkeimpään puoleen, eli musiikkiin. Vala liikkuu musiikillisesti jossain System Of A Downin ja Apulannan välimaastossa, myös Valu-debyyttilevynsä aikainen Mokoma nousee paikoin mieleen. Musiikki on siis melko raskasta, yhdistellen punkin, metallin ja suomirockin elementtejä onnistuneesti. Biisinelikon ensimmäinen, ja samalla raskain, raita Voimasanat antaa heti tuoreen vaikutelman. Laulaja Joona Valkealan ääni omaa tarvittavaa voimaa, ja kitaristi Mikko Malisen stemmat toimivat raa’asta toteutuksesta huolimatta hyvin. Riffi jolle kappale rakentuu on tyly ja tehokas, tuoden lopussa mieleen jo nykypäivän Kornin. Suoraan edellisestä jatkuva Nuku soi melodisempana ja rauhallisempana laskien sykettä. Säkeistöissä taustalla ’helkkyvät’ kitarat toimivat hyvänä koukkuna. Kolmas repäisy synkkänä mustalla murheen tiellä kaahaava Piikki jää selvästi muusta materiaalista jälkeen, mutta vastavuoroisesti EP:n päättävä Nauloja nousee koko nipun huipuksi. Uhkaava ja voimaa pursuava sävellys etenee hitaasti, tuoden mieleen hetkittäin Maj Karman Kauniit Kuvat, mikä ei todellakaan ole huono asia.
Tampere-Nokia suunnalta operoiva orkesteri on julkaissut tätä ennen kaksi EP:tä. Uutukaisen kappaleissa on roppa kaupalla hyviä ideoita, joista osaa olisi voinut vielä lisäkehitelläkin. Laulukieleksi on valittu Suomi ja lyriikat ovat kautta linjan korkeatasoiset. Toivottavasti seuraava äänite tehdään isommalla rahalla ja/tai pidemmällä ajalla, sillä potentiaalia ryhmällä riittää rutkasti.
"Vala liikkuu musiikillisesti jossain System Of A Downin ja Apulannan välimaastossa, myös Valu -debyyttilevynsä aikainen Mokoma nousee paikoin mieleen."
Kotisivut: www.valayhtye.com
(Päivitetty 19.04.2008)
Kommenttien keskiarvo:
Bändi on hyvin samankaltainen Nicolen kanssa, ja tämä on kohteliaisuus. Kovaa kamaa.
Ja uusi kappale "Ansat" on myös laatutavaraa, kannattaa noutaa yhtyeen kotisivuilta ja kuunnella.