Particle Separator: Cheap Digital

Verdura

Candy Canen Jaula (2009) oli harvinaisen hankala levy nautittavaksi, mutta sitäkin, kun se aikaa myöten päästi lähelleen. Jotakin samaa on Particle Separatorin ensisivalluksissa, muutakin kuin julkaisija ja vokalisti. Cheap Digital tosin on Jaulaa huomattavasti helpompi levy, vaikka kyse nytkin on jonkinlaisesta hankalasti määriteltävästä mölystä. Esimerkiksi Weak blues loops in the ears of Thewaoku on poukkoilevan matikkainen blackmetal-noiserock-keitos, kun taas Phoenix Predator liikkuu jossain teollisen alternativen ja eeppisen kitararockin kulmilla.

Particle Separator on yhtä kuin Marko Neuman (mm. Candy Cane), Antti Harmainen (mm. Tuvalu), Jussi Kahola (Frivolvol) ja Raimo Kovalainen (Plain Fade). Nelikon ansiokkaista meriiteistä huolimatta Particle Separator on myös jotain muuta kuin superyhtye ja mahdollinen terapiaryhmä: erinomainen ja omintakeisen tuntuinen pakkojen sekoittaja. Alussa mainittujen tyylihybridien ohessa kuullaan nimittäin melko paljon tuhnuelektroniikkaa, ainakin kolmenlaista laulutyyliä, mahdollisesti sämpläystä ja kaikenlaisia enemmän tai vähemmän epämääräisiä ja erikoisia äänilähteitä ja -ratkaisuja.

Genrerajoja ei liieemmin tunnusteta, mutta se oli odotettavissa. Sitä ei sen sijaan ollut se, että parhaimmillaan Cheap Digitalilla tuntuvat yhdistyvän jonkun Oranssi Pazuzun hartaus, Tuvalun ja Frivolvolin nokkela kiihkeys sekä Candy Canen mielipuolisuus jonkinlaiseksi epäsovinnaisuuden pyhäksi liitoksi, joka tuntuu samalla sekä suurella pensselillä hahmotellulta taivaanrannalta että pienintä yksityiskohtaa myöten paikalleen mitatulta kellotaululta.

24 minuutin mittaisella levyllä eräänlaiseksi kohokohdaksi muodostuu seesteinen ja raskaanpuoleinen Carelian Anubis, jonka molemmin puolin leikitään naama vakavassa virneessä. Ääri- ja erikoismetallin varjoissa kuullaan eri tavoin hardcoreen limittyvää vauhtia. Kokonaisuus on silti miellyttävä ja monipuolinen, ettei sanoisi ymmärrettävä, tai jopa helppo. Cheap Digital on levy, joka soveltuu ADHD-tason keskittymiskyvyllä varustetuille strutseille, sekä niille, jotka vaativat musiikiltaan haasteita ja kaikkea muuta kuin helppoja ratkaisuja.