Timo Maas: Music For The Maases 2

Hope

Loud -levyllään ainakin meikäläistä vakuuttanut Düsseldorffin lahja maailman bailuhakuisille klubimusiikin ystäville Timo Maas on sortunut (jälleen) aina riskipelillä purjehtivaan miksauslevyyn. Muiden muassa Kelistä, Mobya, Molokoa, Garbagea ja Placeboa uudelleenkääntelevä levyllinen on siinä suhteessa onnistunut, että biiseistä nousee ensin mieleen Timo ja vasta toisena alkuperäinen esittäjä. Sen verran tunnistettava ja omaperäinen on herran tanssijalkaan vetoava tyyli. Electronicaa ja trancea syleilevää housea tyylikkäästi ja melko pehmeästi. Levy sisältää myös yhden miehen ”oman” tuotoksen, kuiskailevan Unite - psykomantran. Ei tuore levyllinen kuitenkaan missään tapauksessa esimerkiksi Shifterin veroisia hittejä sisällä.

Levyhän on suoraa jatkoa vuonna 2000 ilmestyneelle Music For The Maases -tuplalle, joka oli rakenteeltaan samaa kauraa, erotuksena se että kakkososalla Timo on saanut käsiteltäväkseen paljon tunnetumpia (ainakin minulle) artisteja. Edellämainittujen maailmantähtien lisäksi Timo on miksaillut uudestaan myös sellaisia miksaamisen mestareita kuin Fatboy Slim ja BT, mikä pistää miettimään, että ovatko ne uudet miksaukset niin paljon alkuperäisiä parempia että ne pitää ihan levylle asti mennä tallentamaan?

Vaikka kakkoslevynä mukana seuraava DVD antaakin jotain kuvaa Timon kiertue- ja livemeiningistä, taustataiteesta ja miehestä itsestään haastattelun kautta, ei siitä ainakaan minulle mitään hirveän kiehtovaa uutta irronnut. Onhan Music For The Maases 2 toki letkeästi tanssittavaa ja taatusti Maasiksi tunnistettavaa kamaa, mutta mieluummin keskittyisin miekkosen miksauksista nauttimiseen ihan keikalla. En ainakaan laittaisi levyä ihan ensimmäiseksi hankintalistalle.