Airbag: All Rights Removed

Karisma

Matkustaessani t�ss� er��n� aamuna ty�paikalleni, oli ymp�rist�ss� juuri sellainen lapsuuden mystinen syysvire. Tied�tteh�n, tyyni usvainen horisontti, jonka kankaalle kaupungin tornit ja puiden profiilit luovat siluettiaan. Ja se kontrasti! Loppusyksyn lehtien viimeinen v�riloisto viel� aamunsynkk�� taivasta vasten. T�m� aistiel�mys olisi jo itsess��n ollut riitt�v� v�risytt�m��n kauttaaltaan v�synytt� mielentilaani. Silti: kuin kauaksi pakenevan kurkiauran et�inen huuto, sinet�i All Rights Removedin eteerisesti leijaileva tunnelmaproge l�hes hurmoksellisuuteen p��tyneen kokemukseni.

No, oliko pateettista? Yliromantisoitua? Superlatiivien supermarket? Ehk�p�, mutta joskus ne paljon puhutut elementit vaan loksahtavat kohdalleen, eik� lopputulosta tarvitsee sen kummemmin selitell�. Antiikin aristoteelista kauneusk�sityst� siteeratakseni: �Kauneus on yhteys moninaisuudessa.�. Mahtipontisia sanoja, mutta sit� on crescendo-osissaan my�s All Rights Removedin musiikki. Ja ihan samaan hengenvetoon haurasta, herkk�� ja synk�st� tematiikastaan huolimatta rauhoittavaakin. Yhtye, joka lainaa sumeilematta niin Pink Floydilta kuin Brave-levyn Marillioniltakin ja onnistuu siin� sivussa kuulostamaan ennen muuta itselt��n, saa pastissisuutensa anteeksi; etenkin jos lopputuloksena on n�inkin miellytt�v�� annettavaa. Aina ei nimitt�in tarvitse keksi� sit� kuuluisaa py�r�� uudestaan, tavoittaakseen jotain oleellista tunnelmakuvien luomisessa. T�ll�in kyse on pikemminkin sovituksellis-tuotannollisesta kyvykkyydest�, taidosta valmistaa maukas ateria niist� aineksista, mit� kaapista sattuu sill� hetkell� l�ytym��n.

Niin musiikillisesti kuin lyyris-teemallisestikin All Rights Removed kuulostaa jopa vanhalta kunnon konseptialbumilta. N�in ei yhtyeen antamien haastattelujen mukaan kuitenkaan ole, vaikka tietty punainen lanka tarinankerrontaa sitookin. S�vellyksellisesti liikutaan pitk�lti yhten�isess� rakennekieless�, joka ilmenee mm. siin�, ettei s�vellajivaihdoksissa rajuja irtiottoja tehd�. T�m� on toki osa harkittua dramaturgiaa, mutta paikoin on vaikea v�ltty� tietylt� yksipuolisuuden tunteelta. Ilmi� korostuu etenkin laulumelodioiden kuljetuksessa, jota kompensoi kuitenkin persoonallinen ��ni, hyv� laulutapa ja kyky tulkinnalliseen syvyyteen.

Airbagin vahvuuksiin on luettava sen kyky olla tarvittaessa my�s rehellisesti ja melankolisesti pop. Etenkin The Bridge tuo paikoin mieleen jopa kotoisen ShamRainimme. Ei hassumpaa! Sen vastapainoina eeppiset Light Them All Up ja kolmiosainen, l�hes parikymmenminuuttinen Homesick antavat kyll� progen�lk�isillekin tyylikk��sti sit� ihte��n. Vahvuudeksi on luettava my�s yhtyeen kyky erottua juuri sen karvan verran esikuviensa ��nimaisemallisesta perinn�st�. Vaikka kitaroiden solistiset puheenvuorot ovat paikoin liiankin tutunkuuloisia, on s�est�v�lle sointupuolelle l�ydetty mukava, omaa identiteetti� luova soundi. Sin�ns� onnistuneesti toimiville synaratkaisuille, olisin toivonut paikoin suurempaakin roolia. Tilaa ainakin olisi ollut, tai v�h�n vaihtoehtoisesti sovittamalla sit� olisi ollut teht�viss�.

Kokonaisuutena All Rights Removed on tasapainoinen ja taiten tehty levy, joka tavoittaa tunnelmansa: oikeassa hetkess� todellinen napakymppi, satunnaiskuuntelussakin varsin mukiinmenev�. Levy on norjalaisyhtyeen toinen pitk�soitto ja asettaa odottavan kysymyksen: jos Airbag saa kolmannelle albumilleen edes v�h�n lis�� moniulotteisuutta ja uskaltaa kolistella karsinansa reunoja aavistuksen rohkeammin, voi kyseess� olla todellinen tajunnanr�j�ytt�j�. Niin suotuisten t�htimerkkien alla yhtye vaeltaa jo nyt.