Jerry Lindqvist: Rivertown

Wing

Vaihtoehtokantri-yhtye Jerry And The Outlawsin kanssa pari albumia tehnyt Jerry Lindqvist sooloili jo lyhyemm�n tuotoksen verran, jonka arviossa totesin punaisen langan yhdistelev�n folk-avaruutta akustisvoittoiseen lauluntekij�poppiin. Hienot kappaleet, joista levyll� vitosraitana soivan Lucy, You Don�t Sing Anymoren Lindqvist tulkitsee yhdess� kotimaan jo legendaarisen brittivahvistuksen Paul Oxleyn kanssa, nostivat riman korkealle. Nyt n�hd��n miten albumimitta kantaa.

Ennakkosinkulla soinut Dancing With April on oivallinen aloitus levylle. Kepe�n autereinen kantrisvengi t�ydentyy Lindqvistin ja Linda R�nnholmin mainiolla stemmalaululla. Teksasilaisen, Grammynkin kuitanneen Bobby Floresin viulumauste on my�s maukas. Pohdiskelevampi, rautalankakaikuakin hy�dynt�v�, Jens Smedmanin kirjoittama Summer Rain ei kadota irtonaisuuttaan tummempaan ilmeeseen. J�lleen taustalaulu nousee arvoonsa, t�ll� kertaa Andrea Hatanmaan toimesta. Edellisi� seesteisemm�n If We Make It To Phoenixin kohdalla alkaa jo olla selv�� ett� Lindqvistill� on hyvien biisien ja maukkaan kantrivision ohella my�s osaavat muusikot remmiss�. Hatanmaa nousee laulullaan viel�kin vahvempaan rooliin, Janne Hy�dyn s�hk�kitara osaa antaa tilaa muille soittimille, rumpali Tuukka Aitoahon ja basisti Olli Rantalan askellus on mahtavan letke� ja Mikko Saaren hammond tuo ilmeeseen autereista ajattomuutta ja v�ri�.

Nimibiisi jatkaa kevyen kaihoisasti vispil�iden siin� miss� Oxleyn ja hanuristi Mats Granforsin vahvistama Lucy, You Don�t Sing Anymore maalaa taivasta hiukan isommalla pensselill� ja jos nyt ei ihan rockin s�vyill� niin muutamaa astetta jykev�mmin. Se kokonaisuudessa vieh�tt�v� rentous ei silti huku ja tyylipuhdas melodiakoukukkuus on Lindqvistin levyll� alusta loppuun vahvasti l�sn�. L�hes unelias, hammondilla raukeasti rullaava Into A Stranger, synkemmin vaaniskeleva The Deal Is Going Down sek� ehk� koko levyn hitain kappale, iltap�iv�n siestaa viett�v� Broken Wings toimivat sek� yksitt�isin� raitoina ett� osana kokonaisuutta. Onneksi n�kemys on riitt�nyt siihenkin ettei kaikkia raukeimpia ralleja ole tungettu per�kk�in, temmon vaihtelu pit�� osaltaan yll� tunnelmaa.

Lindqvistin ohella Vincent Tracchian ja Thommy Tschuggnallin k�sialaa olevan Funky Countryn kaavassa ei nimest��n huolimatta ole ihan kauheasti funkia - tai ainakin kantrifunk on sit� raukeinta laitaa. Ennemmin puhuisin kantrin ja soulin kevytsvengaavasta siitoksesta. Vahvemmin bluesin puolelle suunnataan levyn lopulla. Pelk�st��n kappaleiden nimet Prohibition Blues ja Back To Being Blue antavat osviittaa. Ensimm�isen l�hes tyly junnaus ei silti sotke levyn raukean irtonaista kantrikaavaa, vaan tuo vain yhden uuden kulman kokonaispakettiin. P��t�sraidan grammarir�tin�n maustama n�pp�ily ei oikeastaan olekaan sen enemp�� bluesia kuin muukaan levy. Kauniin melodista kantripoppia, jossa maistuu bluesin aihepiiri ja mollis�vyt.

Kaiken kaikkiaan tasapainoisen vahva albumi, joka lunastaa rytin�ll� lyh�rin luomat odotukset. Vaikka Rivertown ei ehk� r�j�yt� tajuntaa niin se joka tapauksessa nostaa molemmat peukut yl�sp�in. S�vykkyys ja tasaisen hyv� materiaali, toimivat laulut ja n�kemyksellinen soitanto. Kannattaa tutustua.