Male Bonding: Endless Now

Sub Pop

En ole Male Bondingin viimevuotista debyyttiä kuullut, mutta pikaisten Spotify-näytteiden ja aikalaiskertomusten mukaan bändin meininki oli paria astetta riuskempaa. Eli tuolloin homman nimi oli vielä vahvasti punkkiin kallellaan, kun taas Endless Now:lla Male Bonding räpistelee pääosin jossain voimarockin harmaalla alueella.

Ja nimenomaan räpistelee. Male Bonding antaa montaa kertaa lupauksia hyvästä, mutta ei pysty niitä kertaakaan täydessä mitassa lunastamaan. Yhtyeen sointi on sopivan rosoista, melodiat ovat kohtalaisen tarttuvia, mutta jokin tässä yhtälössä ei parhaalla mahdollisella tavalla toimi. Nuorgam-verkkolehti nosti levyn täydellisesti lytänneessä arviossaan esiin vokalisti John Arthur Webbin heppoisen ulosannin, joka ei kieltämättä ole yhtyeen vahvin valtti, mutta ei mielestäni homma häneen kaadu. Itse asiassa hieman ”shoegazing-tyyppinen” laulutapa tuo mielenkiintoisen kontrastin bändin kohtalaisen suoraviivaiselle melskaamiselle. Kuunnelkaapa vaikka toimiva Bones-raita ja sanokaa, ettette löydä yhtäläisyyksiä esim. My Bloody Valentineen. Sitähän minäkin.

Vaikka Endless Now-levyssä on jonkin verran tarttumapintaa, en vielä ole päässyt sen kanssa sinuiksi - ja tuskin pääsenkään. Olen nimittäin luukuttanut levyä lähes päivittäin kolmen viikon ajan, eikä se silti osoita sen suurempia merkkejä avautumisestaan. Yleensä tämän sortin levyt kun tuppaavat näyttämään todellisen luonteensa vasta ison pyörityksen jälkeen. Mutta Male Bonding ei näin valitettavasti tee. Bändillä on varmasti taskussaan vielä kääntämättömiä kortteja, joten sen tulevaisuuden kannalta ei kirvestä kannata kaivoon vielä heittää. Kehittymistä olisi kuitenkin tapahduttava, että ”ihan ok”-taso jäisi selvemmin taakse.