16 Horsepower: Yours Truly

Glitterhouse

16 Horsepower on vangitseva, erityis- ja ainutlaatuinen yhtye. Sen kristillisiä teemoja, mystistä goottilaisuutta ja gospelin hartautta sisältävissä lauluissa on saman syvän sinistä kuin niissä Nick Caven tekemisissä, jotka saavat pohtimaan korkeampien voimien olemassaoloa ja vaikutusta, jumaluutta ja rakkautta, valoa ja pimeyttä.

Henkilökohtaisiin, poliittisiin ja henkisiin erimielisyyksiin päättyneen yhtyeen ura kesti kolmetoista vuotta, 1992-2005. Se julkaisi kuusi studioalbumia ja jätti unohtumattomat jäljet. Tekstintekijä ja nokkamies David Eugene Edwards sekä Pascal Humbert vaikuttavat tätä nykyä Woven Handissa. Hieno yhtye, sekin.

16 Horsepowerin musiikissa on värisyttävää pahuuden tuntua, kuin norjalaisessa kantabläckiksessä. Blastbeatien tilalla on banjo, kitaramattojen kyljessä haitari. Mollissa, melankoliassa kylpevää musiikkia ja julistus, kiihkeä komppi. Country-ilmestään huolimatta yhtye on ennen kaikkea läheinen Joy Divisionin kaltaisille synkistelijöille. Elokuvassa yhtye soittaisi rämesoiden reunustaman kaupunkipahasen reunimmaisen talon terassilla, tervetuliaiseksi. Ken tästä käy... Vaikutelmaa vahvistaa David Eugene Edwardsin tapa laulaa. Se on sanansaattajan ja oraakkelin. Hän on sanojensa ensimmäinen allekirjoittaja ja viimeinen kiistäjä, alituinen näkijä.

Yours Truly -tuplakokoelman ensimmäinen levy esittelee 16 Horsepowerin tuotannon keskeisiä elementtejä. Mukana on biisejä lähinnä kolmelta ensimmäiseltä levyltä. Kokoelmille tyypilliseen tapaan ensiluokkainenkaan kappalemateriaali ei vedä vertoja albumeille. Erityisesti esikoinen Sackcloth 'n' Ashes (1996) ja kolmas albumi Secret South (2000) kannattaa ottaa haltuun, vaikkei muissakaan ole mainittavia puutteita. Yours Truly on toisaalta oivallinen tapa tutustua yhtyeen tapaan puristaa elämänmullistus muutamaan minuuttiin, kerta toisensa jälkeen.

On merkillepantavaa, että kokoelman ykkösosan nimi on People's Choice. Jokainen näitä lauluja kuullut, jokainen joka on antanut niiden lohduttomuuden ja pimeyden sekä toisaalta myös ikuisen etsinnän koskettaa, ei voisi jättää niitä valitsematta. Kakkoslevyllä on B-puolia ja harvinaisuuksia, osoituksena siitä kuinka vaikuttavia kappaleita on riittänyt ylikin. Kovin suurta laadullista tai sen puoleen tyylillistäkään eroa ns. kansansuosikkien ja hämäryyksien välillä ei ole.

Parhaiten 16 Horsepowerin ominaislaadun kuulee CCR-laina Bad Moon Risingilta. Se kuulostaa siltä, kuin flanellipaidat likoisivat voodoo-noidan käsittelyssä: oikeasti paha-enteiseltä ja pelottavalta, toisin kuin originaali.