Calexico: Feast Of Wire

City Slang

Arizonan aavikoissa on jotain selitt�m�t�nt� magiikkaa. T�m� puhtaasti maantieteellinen seikka on henkisesti yhdist�nyt t�ysin eri genrejen b�ndej� (Giant Sand, Queens Of The Stone Age jne.), joiden levyilt� on aavikon kuumat tuulet voinut aistia. My�s Calexicon voi t�h�n joukkoon laskea, l�ytyyh�n yhtyeen riveist� esimerkiksi entisi� Giant Sandin j�seni�. Howe Gelbin varjossa kehittyneest� sivuprojektista syntyns� saanut Calexico on kuitenkin laadullisilla m��reill� mitattuna jo ajat sitten pyyh�lt�nyt GS:n ohitse. Feast Of Wire on uusi lenkki t�h�n ketjuun, sill� kyseess� on b�ndin t�h�nastisen uran kirkkain hetki.

Feast Of Wirella soittaa b�ndi, joka seisoo sataprosenttisesti omilla jaloillaan. On totta ett� levyn ensivaikutelma antaa Calexicosta hyvin perinteikk��n kuvan, mutta mit��n puisevaa historiantuntia se ei tarjoa. ��nimaailmaltaan Feast Of Wire olisi helposti voinut ilmesty� vaikka 60-luvulta, sill� kaikki hitusenkaan elektroniselta tai modernilta haiskahtavat instrumentit on Calexico laittanut lukkojen taakse. Niiden sijaan mm. puhaltimet, viulut, haitari ja slide-kitarat ovat p��sseet upealla tavalla esiin.

Joey Burnsin ja John Convertinon luotsaama Calexico on t�h�n menness� ollut omissa muistiinpanoissani korkeintaan lupaava, mutta Feast Of Wirella se nostattaa itsensa useaa luokkaa ylemm�s. Koko pitk�soitto sis�lt�� ensiluokkaista biisimatskua, mutta jos jonkun yksitt�issiivun haluaa tuoda esille, olisi se ehdottomasti henke� salpaava Woven Birds. Mit� enemm�n musiikkia kuuntelee, sit� harvinaisemmaksi n�m� niskakarvoja tutisuttavat kappaleet k�yv�t. Senkin puolesta voi olla varma, ett� vuoden lopulla omaa ”Top kymppi�” koostaessa Feast Of Wire sijoittuu korkealle. Ihan t�ysi� pojoja en sille silti uskalla luvata - ainakaan ihan viel�.