Axegressor: Next

Dethrone Music

Turkulainen Axegressor on pyöräyttänyt thrash-kiekon, joka on osin kuin neljännesvuosisadan pituinen aikamatka menneisyyteen. Viisi vuotta sitten perustettu orkesteri on toisella pitkäsoitollaan oivaltanut alkukantaisen thrashin salaisuuden, joka pääsee lipeämään herrain otteesta enää pariin otteeseen. Petraus parin vuoden takaiseen debyyttiin onkin suorastaan päätähuimaava.

Turkulaisten suosimassa metallin alalajissa kaikki lähtee riffistä. Jos tappavan tehokkaita oivalluksia ei siunaannu riffilaatikkoon, on turha jatkaa pidemmälle. Seuraavaksi on löydettävä jostain vokalisti, jonka palkeista saadaan kiskottua ulos riittävästi voimaa, sekä sitä puhdasta ilkeyttä. Lopuksi ryhmän on löydettävä kapeasta kentästä oma soundinsa ja tyylinsä, ja tämä jos mikä on se puuttuva x-tekijä, joka kaataa vähintään kahdeksan yrittäjää kymmenestä keskinkertaisuuksien röykkiöön. Axegressor selviytyy vaivatta näistä kaikista kolmesta kynnyksestä, joten nostetaan hälytystila korkeammaksi ja lähdetään pilkkomaan kiekkoa pienempiin osiin.

Next latoo tiskiin yhdeksän raitaa, kokonaismittaa teokselle kertyy ”vain” 34 minuuttia, mutta eivätpä ne genren merkkiteoksetkaan ole kaikki rikkoneet edes puolen tunnin rajaa. Avausraita The Only Reward antaa jo myrskyvaroituksen, mutta ensimmäinen kunnon koukku leukaperiin loksahtaa edellisen perään soivan Star Invertedin myötä. Etenkin vokalisti Johnny Nuclear Winter nousee näissä kohdin merkittävään rooliin ja parempaa on vain luvassa, kun varhaisesta Slayerista positiivisella tavalla muistuttava Justified Distrust iskeytyy tuulilasiin. Kaivattua väriä saadaan puolestaan Consume the Vicious Circlen rytyytyksestä. Jukolauta! Luulin näin tehokkaan thrashin kuolleen jo aikoja sitten sukupuuttoon maassamme.

Next osuu sinne neljän ja viiden tähden välimaastoon, mutta pidetään viimeinen tähdykkä varastossa vielä sitä (toivottavasti jo hyvin pian ilmestyvää) seuraavaa kiekkoa silmälläpitäen. Onko kasassa vuoden kotimainen thrash-kiekko? Kuka tietää, mutta ainakin jokaisen thrash-fanin tulisi välittömästi tutustua orkesteriin, mikäli turkulaisten toiminta on aiemmin jäänyt tuntemattomaksi. Olkaa varoitetut.