Other Lives: Tamer Animals

TBD Records

Epäilemättä yhtye koostuu perfektionisteista. Ainakin Other Lives -nokkamiehen Jesse Tabishin on oltava sellainen, mutta myös jousi- ja lyömäsoittajien sekä kärsivällisten studioteknikkojen joukosta löytynee enemmän pedantteja ammattilaisia kuin räkäisyyttä arvostavia rocksieluja. Toki on yhdentekevää millaiset ihmiset työn takana ovat. Yhdysvaltalaisorkesterin toinen pitkäsoitto kuitenkin pakottaa kiinnittämään huomiota suureellisuutensa huoliteltuun rakentumiseen. Tamer Animalsin kauneudessa ei ole mitään sattumanvaraista, mutta ääriorganisoitu ja -suunnitelmallisen oloinen dramaattisuus ei tee albumista kylmää opinnäytettä – päinvastoin.

Other Livesin laajan pehmeässä soundissa lyövät kättä Ennio Morriconen kohtalokkaiden klassikkosoundtrackien henki, Calexicon sielunmaisema ja esimerkiksi Echo & the Bunnymenin aikanaan pettämättömällä tyylillä soinut tumma post punk. Tabishille ja kumppaneille muhkeat ja verkkaisesti maalautuvat jousikuviot ovat perustyökaluja siinä missä preerialla kolkosti soiva akustinen kitarakin. 2000-luvulle tyypillisen neo-folkin kelmeimmistä klooneista Other Lives seisoo ilahduttavan kaukana juuri rehevän sinfonisuutensa turvin.

Jokainen Tamer Animalsin kappaleista haluaa olla itkettävä järkäle. Se, että noin puolet yrittäjistä onnistuu tavoitteessaan, tekee albumista erittäin laadukkaan kokonaisuuden, sillä vähemmän timanttisetkin raidat täydentävät uljasta äänikuvaa. Kohokohdista voisi mainita singlelohkaisun For 12, joka nyhtää Radioheadin vuosituhannen taitteen slovareista minkä ilkeää, mutta upottaa ainekset hiekkadyyniin ja antaa tuulen hajottaa kasauman pölyäväksi pilveksi. Suomalaisittain on huvittava huomata kuinka paljon toiseksi selkeäksi helmeksi nouseva nimikappale Tamer Animals kuulostaa Magenta Skycodelta aina Tabishin arahkoa laulantaa myöten. Paikoin mies tuntuukin jäävän omien laajakangasvalliensa lomassa sivuosaan. Toisaalta Old Statuesin kaltaisessa kosmisessa fiftariballadissa Tabishin rajoittunut voihkinta inhimillistää soitinten pauhua sopivasti.

Väärässä mielentilassa Other Livesin kuitenkin popahtavan suurmessun infomäärä saattaa aiheuttaa nopeaa kuunteluväsymystä. Koristeellista pateettisuutta kavahtamattoman tajunnan Tamer Animals sen sijaan voi tempaista pontevan melankolisiin sfääreihin. Sietää kokeilla.

Kommenttien keskiarvo:

elscorcho kommentoi 22.03.2012:

Pisteet:

Huh huh kun on hieno levy tämä! Vähän myöhässä hyppäsin tähän kyytiin, mutta jälkikäteen on helppo sanoa, että kyseessä on paras vuonna 2011 julkaistu levy.

Pitkästä aikaa tämän äärellä tuli sellainen syvä musiikillisen rakastumisen tunne. Aivan järjettömän upeasti ja huolella rakennettua, ja hyvällä tavalla tosissaan tehtyä musiikkia. Suosittelen!

Ja hieno arvio myös Antti, en osaisi paremmin itse muotoilla.