Blackbird: Blackbird

Pinetree

Jopas jotakin! Myönnetään rehellisesti, kun Blackbirdin levy ilmestyi arvioitavaksi, tein levyn halvan kansikuvan perusteella tylyn päätelmän: tuossa on varmasti taas annos tyypillistä angstirockia, jota tulkitsee tällä kertaa vihainen nuori nainen. Kuinka väärässä olinkaan, sillä levynkannestaan huolimatta yhtye on yksi tämän vuoden myönteisimmistä yllättäjistä. Teennäisen angstin sijaan kyse on melodisesta, erittäin kauniisti tulkitusta ajattomasta popista. Ehkä ennakkoluuloihini vaikutti myös tieto siitä, että yhtyeen tarina lähti liikkeelle Idols-karsinnoista, joihin laulusolisti Jenna-Miia Kaivosoja otti osaa vuonna 2008. Pudottuaan ylikaupallisesta laulukilpailusta päätti jyväskyläläistä Captain Cougar -yhtyettä luotsaava lauluntekijä Jussi Petäjä ottaa yhteyttä pohjoispohjalaiseen laululintuun. Yhteistyön tuloksena on nyt syntynyt parin vuoden ajan kypsytelty pitkäsoitto.

Blackbird muistuttaa paikoin surumielisyyden viitasta riisuttua Husky Rescueta. Yhtyeen kiireettömyys kuuluu laadukkaassa lopputuloksessa. Hitusen yli puolituntinen levy on sopiva annos elonkorjuun taustalle soljuvaa poppia. Taitava ja lahjakas solisti Kaivosoja onnistuu kuulostamaan hetkittäin nuorelta Kate Bushilta. Hänen persoonallinen äänensä taipuu intiimien, laulupainotteisten uusiofolk-balladien ääreen kuin myös sähköisesti räiskyvien pop-ilottelujen kannattelijaksi.

Kappalemateriaalista löytyy viehättävästi eri sävyjä. Reipas Did I Say That I Loved You? hölkkää kevyen aurinkoisena countrypoppina ja Gooseberry tempaa tutulla rytmiikallaan mukaan heti alkumetreiltä. Herkempää osastoa edustavat haaveileva You Are A Star ja levyn päättävä, eleginen Take Me Down.

Blackbirdin hyväntuulisuus puree kuulijaan ja huomattavasta radiopotentiaalistaan huolimatta bändi ei mene sieltä missä aita on matalin. Pienelle yhtyeelle onnistunut esikoislevy on erinomainen käyntikortti isompiin kuvioihin.