Julkaistu: 11.06.2003
Arvostelija: Mika Roth

Roadrunner
Vuonna 1998 Clevelandissa Yhdysvalloissa perustetun Chimairan kolmas pitk�soitto ei jatka siit� mihin yhtyeen edellinen levy j�i. 2001 julkaistun Pass Out Of Existencen ollessa melkoisesti Nu-Metal genreen kallellaan, on uutukaisella k��nnetty vuorostaan voimakkaasti keulaa Slayerin ja Panteran suuntaan. Nyt saadaan koko rahan edest� kunnon karjumista, tuplabasareita, kirskuvia kitaravalleja sek� tietysti todella tappavia riffej�. Vaikka vaikutteita ns. vanhasta metallista on otettu paikoin runsaasti, Chimairan soundi on silti hyvin moderni, eritt�in vihainen ja ennen kaikkea toimiva.
Levyn k�yntiin potkaiseva Cleansation iskee niin hirve�ll� voimalla p��lle, ett� on pakko tarkistaa sterkkojen volume-tasoa – eli lis�t� painetta. Uskomattoman tiukan riffin ymp�rille rakentuva kappale tuo mieleen v�litt�m�sti Slayerin, samoin tekee seuraavana soiva hieman keskinkertaisempi nimikappale. Astetta hitaampi, raskaalle rutistukselle rakentuva Pictures In The Gold Room muuntaa piirun verran soundia, tuoden mukaan murinametallivivahteita sek� sis�lt�en aivan turhan ja �rsytt�v�n velton v�liosan. Power Trip on taas (kuten nimest�kin voi arvata) todellinen matka nopeaan m�iskeeseen jossa ei vankeja oteta, t�m� ��riaggressiivinen tuhoamisraita nousee selv�sti levyn parhaimmistoon. Seuraavana soiva Down Again j�� t�ysin levynt�ytteeksi, mutta brutaali Pure Hatred r�j�ytt�� potin jyr�yksell��n lyriikoiden menness� tylyydess��n jo ��rimmilleen – Everyone makes me sick.
The Dehumanizing Process jatkaa, tosin hieman hitaammin, siit� mihin Pure Hatred j�i maalaten raskailla s�vyill� maisemaa josta todellinen raivo nousee. Kahdeksas kappale Crawl on l�tyn toinen huti, ja kun Stigmurderkin j�� hieman turhaksi raidaksi, on monta astetta tiukemmalla, selv�sti Pantera-vaikutteisella, Eyes Of A Criminalilla helppo ty� tunnelman nostattajana. Overlooked jatkaa samoilla linjoilla, ollen kuitenkin kymmenyksen heikompi kuin edelt�j�ns�. V�liosan Alice In Chains -vaikutteiset hoilaukset olisi saanut vaikka j�tt�� sinne p�yt�laatikkoon. Levyn sulkee kolmetoista ja puoli minuuttia kest�v� instrumentaali Implements Of Destruction, ihan kelpo kappale, joka tosin p��ttyy hieman outoon konepulputukseen.
Chimaira on ottanut rohkean askeleen uusiin musiikillisiin maisemiin, vaikka l�pi kuuluvat Pantera- ja Slayer -vaikutteet nousevat joissain kohdin levy� niin silmiinpist�v�sti esiin ett� se hieman latistaa kokonaiskuvaa. Yhtye tosin rundasi Slayerin kanssa ennen studiosessioita, joten kaipa t�ss� on mukana my�s ’kunnianosoitusta’. The Impossibility Of Reason on mielest�ni my�s aavistuksen ylipitk� (59 minuuttia), etenkin koska se sis�lt�� viel� muutaman t�ysin turhan raidan. J��n mielenkiinnolla odottamaan Clevelandin tuhoryhm�n seuraavaa siirtoa, ja jos retkue eksyy jossain vaiheessa l�hist�lle keikalle, aion olla paikalla.




Chimairaa pidet��n yleisesti yhten� Yhdysvaltain kuumimmista NWOAMHM-aallon
yhtyeist�. Jopa Slayerin Kerry King, joka on julkisesti nollannut monta tuoreempaa yhtyett� vuosien saatossa, pit�� Chimairaa erityisen lupaavana.
Yhtye aloitti aikoinaan l�helt� Nu-metallia, mutta on siirtynyt ilmaisussaan
selv�sti l�hemm�s Slayerin edustamaa tyylisuuntaan (ei siis mik��n ihme ett�
Kerry King pit�� yhtyeest�).
Mark Hunter - laulu
Rob Arnold - kitara
Matt DeVries - kitara
Jim LaMarca - basso
Chris Spicuzza - koskettimet, elektroniikkapuoli
Kevin Talley - rumpali
Kotisivut: www.chimaira.com
(P�ivitetty 07.04.2005)
Kommenttien keskiarvo:




Uskoni on palautunut.
Hipit mummoista vaareihin, ostakaa omanne. Heti.