Brian Eno: Drums Between The Bells

Warp

Brian Enon Drums Between Bells sopii mukavasti viimevuotisen Small Craft On A Milk Sean vanaveteen, perään kellumaan. Tarjolla on 16 biisiä elektronista taidemusiikkia, jonka päälle eri äänet lausuvat brittirunoilija Rick Hollandin tekstejä. Hollandin runot ja niiden tulkinnat ovat vähintään mielenkiintoisia, mutta niiden paikka Enon musiikissa on väärä.

Drums Between The Bell olisi paljon parempi ilman ihmisääniä. Enon musiikkiin ei kovin usein tunnu sopivan laulaminen, eikä siihen oikein sovi lausuminenkaan. Tietämättä levyn tekoprosessista tuon taivaallista, tuntuu kuin Eno yrittäisi täyttää sanojen väliin ja taakse jäävää tyhjää tilaa. Ei runoille tarvitse niin tehdä.

Eno on tietenkin usein viihtynyt taustalla, ja niin hänen roolinsa on nytkin melko huomaamaton. Äänimaisemointi liikkuu tyylillisesti laajalla alalla tuottaen vapaasti leijuvaa ambientia, sykkivää elektroa ja kauneutta, jonka puhkaisee vain monotonisesti tekstejä lausuvat äänet.

Toki sekä musiikissa että lyyrisessä puolessa on enemmän hyvää kuin huonoa , Enon hahmottomat kappaleet jopa tuntuvat tukevan Hollandin vapaata rytmittely. Useimmiten yhdistelmä kuitenkin ontuu. Mieluummin kuuntelisi vain jompaa kumpaa, mutta joko-tai ei ole liiemmin Enon käytössä kulunut.

Albumi on rauhallinen ja ajatellun oloinen kokoelma yrityksiä yhdistää runous ja musiikki. Parhaiten onnistutaan Fierce Aisles of Lightilla, jossa sanat ja musiikki tulevat yhdeksi, luovat toinen toisiaan. Kokonaisuutena Drums Between The Bells on silti vain yksi lisä Enon erilaisten yhteistyökuvioiden pitkään listaan.