Levyarvio

The Indigo: All The Secrets

Julkaistu: 13.07.2011
Arvostelija: Ilkka Valpasvuo

Willowcape

Jyväskyläläislähtöinen viisikko on ollut desibeli.netin arvion kohteena jo kuudella demolla ja lyhyemmällä julkaisulla, joten kuulasta ja korkeuksiin pyrkivää 80-lukuhenkistä AOR-poprockia tahkoavan yhtyeen nimi on tullut tutuksi. Alkuvuodesta yhtye julkaisi debyyttialbuminsa, joka muutaman mutkan kautta pääsee vasta nyt meidän ruodittavaksemme. Pelkästään valittu lajityyppi aiheuttaa väistämättömiä inho-reaktioita - siis kuka oikeasti vuonna 2011 haluaa kuunnella kasari-AOR-bluesista ammentavaa hajutonta, mautonta ja munatonta rockia? Mutta kun ensivaikutelmasta pääsee puoliväkisin yli, pystyy yhtyeen tekemisestä löytämään myös positiivisia asioita.

Yksi näistä on solisti Janne Siekkisen komea ääni, joka parhaimmillaan maalaa hienosti. Rauhallisemmin haaveilevassa Consolation Avenuessa miehen tulkinta yhdessä heleän pianon kanssa pääsee oikeuksiinsa, kylmän ja reippauteen pyrkivästä vireestään huolimatta aika väljähtäneen rockauksen kohdalla se hyvä häviää turhaan pyrkimykseen olla rock. The Indigo voisi olla ihan hyvä yhtye jos se karsisi turhan jykevyyden itsestään. Kyllähän Avenuekin lähtee jylhistelemään korkeuksiin mutta jättää sentään laulutulkinnalle tilaa. Ihan onnistunut voimaballadi, joka olisi vielä parempi ilman sitä voimaa.

Toto -"rockaaminen" ei miellytä, vaikka yhtyeen pitkä tekeminen on tuonut teemaan sopivaa kypsyyttä myös soitto- ja sovituspalikoihin. Mitä pienieleisempää toimintaa, sen paremmalta kuulostaa. Silti semmoiseen Prefab Sproutmaiseen virtuositeettiin ei millään tasolla ylletä. Olisi mielenkiintoista kuulla enemmän akustisia, juurevampia tai vaikkapa jatsahtavia sovituksia The Indigon biiseistä, sillä ei itse biisikynä sinällään täysin toivoton tapaus ole. Tässä muodossa paketin pelastaisi vain aivan killerit kappaleet, mutta ihan sinne asti ei The Indigo yllä. Vaikka valituista sävyistä voisi toisaalta nostaa hattua - eihän tällaista materiaalia toivottavasti kovin moni uusi bändi tee? - aiheuttaa All The Secrets liian paljon ahdistunutta sisäänpäin sihisevää hengitystä ja otsanrypistelyä. Kaiken muun "pahan" ohella yhtyeellä on pakonomainen tarve liian usein lähteä tiluttelemaan... voenyvittusitte...

Lukukertoja: 3473

Rekisteröidy niin voit kommentoida levyä

Arvioi levyä:

Ohjeet/Säännöt levykommentointiin:

Kirjoita kyseisestä levystä/arviosta/kommenteista.
Vältä mauttomuuksia, kiroilua, epäasiallisuuksia.
Yritä löytää uusi näkökulma, mitä muut eivät ole vielä löytäneet.
Arvio tai sen kommentointi on yhden ihmisen mielipide. Mikäli olet eri mieltä, voit kriittisestikin kommentoida sitä tai vaikka arvioida levyn uudelleen. Muista kuitenkin perustella mielipiteesi.

Mitkä kommentit tullaan poistamaan:

Vain muutaman sanan sisältävät kommentit.
Kommentit, joissa on mauttomuuksia, kiroilua, epäasiallisuuksia.
Kommentit, jotka toistavat aikaisempia kommentteja ja eivät näin ollen tuo mitään uutta.
Tekstit, jotka eivät sisällä mitään kommentointia (esim. 'ihan mielettömän hyvä, osta levy, maailman paras bändi, rakastan eusebiusta, jee!!!!' -tyyppiset tekstit poistetaan).

Muista: Tämä on mahdollisuus piileville kriitikoille astua esiin.
Tähdet: Muista, että keskivertolevy on **1/2 tai ***. Vain aniharva levy on ***** tai 1/2.
Arviosi:

Halutessasi voit käyttää tekstissäsi myös seuraavia HTML -merkkejä:
 <a> <blockquote> <tt> <li> <ol> <ul>