Flinch: ��net

Hype

Aina v�lill� arvostelubingossa napsahtaa jotain sellaista, mik� pakottaa arvostelijan roolileikkiin. Niinp� t�m�nk��n rassukan ei auttanut muuta kuin ottaa h�rk�� sarvista, juoda Bar Loosessa tuoppi loppuun, ajella ironiset hipster-viikset pois ja matkata Alavuden ABC:lle maitojunalla. Sitten vaan sinihomejuustobroileria S-etukortilla ja fiilistelem��n, kuinka ��net-albumi toimisi t�ss� ymp�rist�ss�.

Flinchin kolmas kiekko on ��rett�m�n tavallista suomirokkia, joka varoo �rsytt�m�st� ket��n niin soundi- kuin sanoituspuolella. Vaikka sopassa on mukana ripauksen verran katurokkia, niin kaikki riskilt� tuntuva on kamman kanssa etsitty ja j�tetty pois. Kyll�h�n sen ymm�rt��, kun tarkotuksena ei ole kokeilla onnea mato-ongella l�t�k�ss� vaan l�hte� troolaamaan koko iskelm�-Suomen alueelle. Saaliiksi k�yv�t niin �idit kuin tytt�retkin. Ja mik� jottei, kappaleisiin on pujoteltu urakalla koukkuja.

Lis�� fiilist� aloittaa levyn, joka antaa aika hyv�n kuvan siit�, mit� on luvassa. Kumarretaan menneelle, kopiomatta kuitenkaan liian selv�sti. Roosa on taas platan parhaimmistoa ja voisin helposti kuvitella sen Radio SuomiPOPin voimasoittoon. Kiihottaa-kipaleeseen taustalle on kaivettu tunnelman takia harmonikka, T�n� iltana kumartaa manserockille ja Mielenvapaus on tarkoitettu laskuhumalassa hoilaamiseen. Loppupuolella Aikuinen flirttailee CMX-hevin kanssa ja ��net-kipaleessa kitaroihin lainataan Kingston Wallilta.

Musiikkijournalisteilla on todella heikko track record ennustaa b�ndien tulevaisuutta, mutta v�h�n veikkaan, ett� Flinchin kohtaloksi j�� huoltsikan alelaarin kokoelmalevy, ellei se keksi mit��n omaper�isemp��. Kaiken kaikkiaan levy kuitenkin toimii ja sit� on selke�sti kypsytelty hetkinen. ��net on aika ajaton, eik� se kumarra millek��n muoti-ilmi�ille poikien ulkon�k�� lukuunottamatta. Ulkon��st� puheen ollen, pit�nee alkaa kasvattamaan viiksi� Flow-festareita varten.