Versus All: Dark Ages

Räkälevyt/Solid Sound

Perinnetietoista punkrockia paiskova Versus All on ahkeralla päällä. Edellisestä julkaisusta, tupla-EP Black vs Whitesta ei ole kulunut vuottakaan, kun yhtye lataa piippuun uuden biisitusinan. Vaikka muutaman vuoden takaisesta demosta on menty rutkasti eteenpäin, ei trion rähisevä punk vieläkään oikein vakuuta.

Versus Allilla on asennetta. Se huokuu sen kotisivuilta, saatekirjeistä ja promokuvista. Valitettavasti yhtyeen musiikista se huokuu kaikista vähiten. Yritys on kovaa, mutta en pääse Versus Allia kuunnellessa eroon yliyrittämisen ja väkinäisyyden tunteesta. En todellakaan usko, että yhtye teeskentelee tai on epäaito tekemisessään, mutta jostain syystä Versus All ei vain vakuuta. Herkullisen räkäisyyden ja masentavan epävireisyyden raja on hiuksenhieno, ja Versus All on liian usein jälkimmäisen puolella.

Versus Allin punk rullaa ihan mukavasti, mutta tarttumakohdat ovat vähissä. Riffit ja melodiat täyttävät perustehtävänsä, mutta pakottavat vain paikoin höristämään korvia. Tylsähköä perustuuttausta piristävät nimikappaleen suvantovaiheet, joissa vokalisti Niko Ailamon rosoinen äänikin kuulostaa mainiolta. Muualla levyllä vokaalit menevät turhan usein väkinäiseksi karjunnaksi.

Reformationless tuo levyn loppupäässä sekoitukseen hiukan saksofonia, mutta sekään ei onnistu piristämään. Dark Ages on vain tyydyttävä punklevy - ei sen enempää eikä vähempää.