Julkaistu: 19.05.2011
Arvostelija: Otto Suuronen

TFM
Oh yeah, niin kuin ne sanovat Ameriikassa. Stadionrockinsa tarkkakorvaisesti kuunnellut The Frantic Motion ponnistaa Pohjois-Suomesta, mutta haluja l�ytyisi valloittamaan vaikka se itsens� Hollywood. Vuonna 2006 perustettu yhtye mainitsee olevansa enemm�n kotonaan livekeikoilla yleis�n edess� kuin studiossa ja se on helppo uskoa. Energisen vauhdikasta rockia rouheilla soundeilla esitt�v� yhtye liihottaa pitk�lti miehisess� maailmassa, jossa pojat on poikia ja tyt�t seksikk�it� misuja. Rehvakkaasta laulusta ja kappaleiden sanoituksista vastaa Vesa Tikkanen, mutta b�ndin s�vellyksellinen osaaminen nojaa enimm�kseen kitaristi Jukka Zengerin varaan.
The Frantic Motion pyrkii ennen kaikkea tarttuvan autoilurockin esitt�miseen, mutta paikoin yhtyeen esikoislevy� vaivaa piinallinen raakilemaisuus. Varsinkin taustalaulut kuulostavat hetkitt�in demomaisilta, vaikka sisukkaalla asenteella yritet��n peitt�� albumin tekninen vajavaisuus. Kappaleista Pour My Soul alkaa virke�sti, Glass of Mine on vieh�tt�v�n tarttuva rock-rypistys, Castana Girl her�tt�� mielenkiinnon Billy Idolin Rebel Yell -pastissina ja Selfless Thoughts kiehtoo pauloihinsa �kkiv��r�ll� kitarariffill�. Vauhdikasta menoa tarjotaan l�hes kolmen vartin verran, vaikka hetkitt�in vauhtisokeus lys�ht�� kasaan suoranaiseksi l�ntystelyksi. Kokonaisuutta ei voi valitettavasti omaper�isyydest� kiitell�.
Hyv�ll� asiallahan t�ss� sin�ll��n ollaan. Rock-asennetta l�ytyy ja soitto soi paikoin kovinkin mallikelpoisesti, mutta silti Ameriikan malliin paahdetusta kepe�st� rokkikaahauksesta tulee �hky jo ennen maaliviivaa. Ehk� lis�keikkailu ja kappaleiden hiominen voisi olla edess� ennen seuraavia nopeussakkoja.




Stadionrockinsa tarkkaan kuunnellut pohjoissuomalainen yhtye.
Linkki:
thefranticmotion.com
(P�ivitetty 19.5.2011)