Nazareth: Big Dogz

Ear

Skotlannin hard rock -ylpeyden ura jatkuu jo kuudennella vuosikymmenellä, mutta ikä ei näitä herroja paina. Vokalisti Dan McCaffertyn käheä ääni on kuin kolmenkymmenkahdeksan vuoden takaisella Loud’n’Proud -pitkäsoitolla konsanaan, eikä soitossa ole havaittavissa minkäänlaisia himmaantumisen merkkejä.

Skottien rock on edelleen sujuvaa ja vaivattomasti eteenpäin rullaavaa, aivan kuin ryhmän kone kävisi itsekseen. Leppoisa matkanteko maistuukin makealle, mutta jo parin kierroksen jälkeen jää kaipaamaan niitä nopeampia raitoja, jotka puuttuvat tästä satsista. Selkeitä hittioireita poteva Radio pääsee jo lähelle, mutta nytkään käyrät eivät väänny sinne punaiselle saakka. Isot koirat pysyvät siis sittenkin suurimman ajasta lieoissaan.

Nazarethin parhaat albumit ovat jo tukevasti takanapäin, sillä yksistään kulunut aika on nostanut 70-luvun avainteokset saavuttamattomien klassikoiden luokkaan, mutta Big Dogz on siitä huolimatta hieno saavutus. Albumi osoittaa, että yhtye osaa rustata vielä 10-luvullakin tarttuvia ralleja, joilla on taatusti kuulijoita ympäri maailmaa, joten miksi lopettaa kun voi jatkaakin.