Satu Kostiainen: Wandering

Omakustanne

Yhä useammat artistit ja yhtyeet päätyvät julkaisemaan tuotoksiaan omin voimin hartiapankkiin luottaen, mikä on johtanut osaltaan musiikkitarjonnan räjähdysmäiseen kasvuun. Kaiken kukkuraksi merkittävä osa näistä levyistä olisi saanut jäädä julkaisematta, sillä usein studioon sulkeudutaan kun kappaleet ja oma soundi ovat vasta hakusessa, mutta mukaan mahtuu myös niitä laadukkaampia kiekkoja. Sari Kostiaisen albumi Wandering kuuluu onneksi jälkimmäiseen ryhmään.

Kiekolla on viisi studiossa äänitettyä raitaa, jotka Kostiainen on kirjoittanut itse, ja jotka saatetaan maailmaan viisimiehisen bändin sekä parin avustajan voimin. Avauksena kuultava There is Something on selvästi joukon rokkaavin ralli, mutta asenteen puolesta selätysvoiton nappaa myöhemmin kuultava Angry Man, jonka liekki palaa hetkittäin todella korkeana. Hillitysti svengaava Magic on puolestaan kuin pala mustavalkoisista gangsterielokuvista tuttua savuista yökerhoa, jossa tapahtuu pian jotain äärimmäisen kohtalokasta. Kostiainen osoittaa näissä kohdin omaavansa vahvan äänen, mutta kun tulisi aika irrotella ronskimmin, astuu hän liian herkästi taka-alalle. Kevyen folkahtavat Woman and Man ja I Hope toimivat sopivina vastavoimina, tosin näihinkin tulkintoihin olisi kaivannut rahdun lisää rohkeutta, ja mahdollisesti paria eksoottisempaa soitinta.

Biisinippua vahvistavat kaksi livenä äänitettyä lainasiivua, virolaisen Raimond Valgren vähemmän tunnettu Musicdreaming, sekä Hillel Tokazierin kaunis Syksy, joka esitetään englanniksi käännettynä Autumn nimellä.

Kostiaisen laulu on miksattu tarpeettoman alas, mutta ääni nousee silti jokaisessa kappaleessa keskiöön, eikä bändin soitosta naputtamisen varaa. Lievä varman päälle peluu leimaa kokonaisuutta, mutta muuten kasassa on ihan kelpo kiekko.