The Strokes: Angles

RCA

2000-luvun alussa The Strokes oli viilein juttu maan päällä. Vaikka yhtyeen musiikin vallankumouksellisuudesta voidaan olla montaa mieltä, oli yhtyeen debyyttilevy Is This Itin soundissa ja yhtyesoitossa sellaista imua ja tuoreutta, joihin useimmat kilpailijat eivät pystyneet. Omissa kirjoissani palettia laajentanut Room on Fire on esikoistakin parempi albumi, mutta sitä seurannut, viimeiseksi luulemani First Impressions of Earth ei säväyttänyt oikein millään tasolla.

The Strokesin taru ei kuitenkaan ollut vielä loppuun kirjoitettu ja hyvä niin. Paluulevy Angles on hieno, joskin hieman kaksijakoinen albumi. Parhaat hetket nousevat yhtyeen uran kohokohtien joukkoon, mutta seassa on toisaalta muutama hyvältä kuulostava, mutta sisällöltään yhdentekevä biisi.

Rennosti rullaava avauskappale Machu Picchu on ensimmäinen osuma, mutta sitä seuraava singlebiisi Under Cover of Darkness räjäyttää pankin. Vaikka kappale voisi periaatteessa olla tällaisenaan yhtyeen ensilevyillä, ei menneen toistaminen häiritse, kun jälki on niin vakuuttavaa. Erityisesti kitaristiparin Albert Hammond Jr.-Nick Valensi välinen mittelö on herkullista kuultavaa. Ainakin nyt tuntuu siltä, että biisi on parasta, mitä The Strokes on saanut aikaan.

Vaikka monet levyn kappaleista luottavat perinteiseen rock-ilmaisuun, löytyy albumilta myös uusia tuulia. Laulaja Julian Casablancasin toissavuotiselta soololta tutut 1980-lukulaisesti elektroniset sävyt kuuluvat myös Anglesilla. Selkein esimerkki on synapop-henkinen Games, joka kuitenkin kuuluu levyn heikoimpien esitysten joukkoon.

Vaikka ensikuunteluilla albumin 10 raitaa tuntuivat jakautuvan kahtia hyviin ja huonoihin, ovat hyvät ottaneet kuuntelukertojen myötä heikommista selätysvoiton. Ääritarttuva Taken For a Fool, Casablancasin upeaa ääntä esittelevä, The Strokesille erikoisen rauhallinen Call Me Back sekä glamrockin hengessä tamppaava Gratisfaction ovat niin hienoja kappaleita, että Angles nousee lopulta reilustikin plussan puolelle.

Vertailu yhtyeen uraa määritelleisiin Is This Itiin ja Room on Fireen on hankalaa ja tarpeetontakin. Kuitenkin, jos tällä hetkellä joku yhtyeen levyistä pitäisi valita soittimeen laitettavaksi, vastaus olisi Angles. Tervetuloa takaisin!