BV2

Astro Can Caravania voi hyvällä omallatunnolla kutsua kollektiiviksi, sillä sen riveistä löytyy tilanteen mukaisesti 12 - 18 henkeä. Yhteistä heille on savolaisuuden lisäksi tietty musiikillinen seikkailunhalu, sillä Questral Placesia kuunnellessa voi yhtymäkohtia noutaa hyvin laajalta rintamalta. Niiden tarkempi listaus ei tässä yhteydessä liene kovinkaan oleellista, mutta jos esim. Miles Davisin, Sun Ran tai 70-luvun proge-jättiläisten tuotanto on lähellä sydäntäsi, voit huoletta ottaa Astro Can Caravanin debyyttijulkaisun käsittelyysi.

Helios Universal toimii leppoisana pelinavaajana levylle. Sen tunnelmassa on havaittavissa hitunen etelämaalaista ja jopa karibialaista sävyä, perusilmeen pysyessä kuitenkin tiukasti funkin asettamissa kehyksissä. Mohenjo – Darossa bändi puolestaan ottaa viulun avukseen ja sukeltaa syvälle lähi-idän mystisiin maisemiin. Psykoottisen First Astral Movementin jälkeen ACC lyö Dumuzi lla jarrut onnistuneesti pohjaan, kokonaispaketin pysyessä silti kasassa. Levyn yksittäiseksi huippukohdaksi nousee vastustamattoman groove Baia, josta etäisesti muistuttaa henkilökohtaista Miles- suosikkilevyäni In A Silent Way.

Parasta Astro Can Caravanin musiikillisessa tutkimusmatkailussa ei kuitenkaan lähdeviitteiden runsaus, vaan se kekseliäisyys millä se niitä suodattaa omaksi tulkinnakseen. Tilkkutäkkimainen toteutustapa saattaa häiritä tiukimpia jazz-puritaaneja, mutta laaja-alaiselta skaalalta musiikkia ahmivat diggarit mieltynevät Questral Placesin tarjoamaan spektrimäiseen kirjoon.