Julkaistu: 15.03.2011
Arvostelija: Pietari Raekallio
Ruf
Vaikka kuinka toivoo omaa ajatteluaan sukupuolineutraaliksi, ei kolmen kitaristinaisen muodostamaan yhtyeeseen osaa etukäteen suhtautua aivan samoin kuin kolmen miehen vastaavaan. Onneksi Girls With Guitars poistaa tämän häpeän tunteen nostamalla oma-aloitteisesti keskustelun pöydälle heti kättelyssä antamalla yhtyeelleen karmean, mutta samalla nerokkaan nimen. Kun lähtökohdat on yhdessä muusikoiden ja kuuntelijoiden kesken hyväksytty ja todettu jälleen kerran, että naiset saavat ja osaavat rokata yhtä uskottavasti kuin miehetkin, voi hyvällä omalla tunnolla keskittyä itse albumiin, jolla Samantha Fish, Cassie Taylor ja Dani Wilde tuntuvat onnistuvan lähes kaikessa.
Levy on esimakua Rufin vuoden 2011 Blues Caravan -kiertueelle, jolla nämä kolme nuorta blueslahjakkuutta esiintyvät. Kuitenkaan minään pikkukivana alkulämmittelynä teosta ei voi pitää, sillä yhtä Rolling Stones -coveria lukuun ottamatta neitokaisten omista sävellyksistä koostuva albumi onnistuu yllättämään kypsyydellään sekä viimeiseen asti hiotulla laadullaan.
Kauniimman sukupuolen kädenjälki näkyy korkeintaan siinä, että kaikentasoinen pätemisen tarve loistaa poissaolollaan; sooloja toki löytyy, mutta ne jätetään mieluummin sivuosaan ja liian lyhyiksi kuin liian pitkiksi. Bluesrockia vierastavillekin Girls With Guitars voi kolahtaa, sillä perinteiseen bluesiin ei jämähdetä missään vaiheessa. Miellyttävästi rakennetun albumin alkupuolella bändi rokkaa paikoin kuin katurockyhtye, keskivaiheilla osoitetaan, kuinka blues voi saada myös hyvälle tuulelle ja loppupää tarjoaa vielä kauniita popkappaleita.
Ennen kaikkea jatkuvasti kuljetaan vain ja ainoastaan biisien ehdoilla. Move on esimerkiksi osoittaa, kuinka sama kappale voi olla sekä riffivoittoinen että balladimainen ilman minkäänasteista yliyrittämistä tai kuulijan vaivaannuttamista.
Parasta bändin yhteissoitossa on sen ilmavuus. Rokin räime ei ala hikoiluttaa missään vaiheessa, sillä yhtye osaa aina tarpeen tullen hiljentää juoksuaan miellyttävään kävelyvauhtiin. Parhaiten levyn dynamiikkaa ja monipuolisuutta kuvastaa biisikaksikko We Ain't Gonna Get Out Alive-Reason To Stay. Edellisen voisi kuvitella olevan White Stripesin tekosia yksinkertaisen toimivalla kitarakuviollaan ja Samantha Fishin voimakkaalla tulkinnalla. Jälkimmäinen Dani Wilden esittämä kaunokki sykähdyttää pelkän laulun ja dobron avulla.
Girls With Guitars olisi vielä lähempänä täysosumaa, jos tekstit käsittelisivät jotain muuta kuin jo puhkikäytettyjä teemoja. Tarinat kotikaupunkikaipuusta, eroista ja inhottavista parisuhteista eivät suinkaan ärsytä, mutta ne tuntuvat turhan valjuilta ja ympäripyöreiltä, kun kappaleet muilta osin antaisivat mahdollisuuden tarttua itseensä kiinni vielä pitävämmällä otteella.
Vuoden 2011 Blues Caravan -kiertueella esiintyvät nuoret naislupaukset esittelevät materiaaliaan ennakkoon täysin omilla jaloillaan seisovalla, kauniilla balladeilla höystetyllä bluesrock-albumillaan.
Linkki:
myspace.com/samanthafishblues
myspace.com/daughterofabluesman
daniwilde.moonfruit.com
rufrecords.de
(Päivitetty 15.3.2011)