Tapio: Osap�iv�punkkari

Omakustanne

90-luvun lopulla Kr�klund Records julkaisi Nelj� nahkafagottia -EP:n (joka nimell��n irvaili Nelj�lle Baritonille). Julkaisulla kuultiin itsest��nselvyys-Klamydian lis�ksi yhtyeit� nimelt� FTK, Nukkekoti ja Sanktio. T�h�n aikaan Klamydia oli jo hyvin heikkotasoinen ja tyls� yhtye, mutta jokainen l�tyn muista yhtyeist� oli viel� huonompi ja mit��nsanomattompi. Tapio sopisi t�lle julkaisulle hyvin.

Kun suolahtelaisnelikko edellisen kerran l�hestyi desibeli.neti�, valiteltiin ettei yhtyeen musiikki tuntunut milt��n. Sama ongelma vaivaa edelleen, vaikka nimi jutun alla muuttuu. Osap�iv�punkkarin materiaali sujahtaa enimm�kseen niin j�lki� j�tt�m�tt� korvasta toiseen, etten voi k�ytt�� sit� todisteena edes siit�, ett� korvieni v�liss� ylip��t��n olisi jotain mihin tarttua.

Teksteiss� ollaan mm. armeijan k�ymist� vastaan, valitellaan viinan tyhment�v�� vaikutusta ja todellisuuden siet�m�tt�myytt�, lauletaan kapitalisteista ja mainitaan kaikki mahdolliset punk-kliseet ja niin edelleen � enemm�n tai v�hemm�n todella puhki kaluttuja aiheita, joihin ei tuoda mit��n uutta. Nimibiisi on kuitenkin niin osoitteleva, ett� sen on pakko olla ironiaa. Mietett� tukee saatteessa mainittu piruilu ja se, ettei kukaan kolme-nelj�kymppinen voi oikeasti tosissaan laulaa t�llaisia tyhj�np�iv�isyyksi�.

K�ynnistytty��n, biisi toisen per��n on sit� samaa simppelin kaavan punkrockia, jota maan nuorisotiloissa kuultiin melkein joka toisen yhtyeen soittavan ennen kuin Suomesta tuli virallisesti hevimaa. Poikkeuksiakin onneksi on: mm. Nis�kk�it� ottaa kopin v�h�n kieromman kautta ja Pappa betalarin loppuosa muuttuu hetkeksi Juice-henkiseksi pohdiskeluksi. Vaan v�hiss� ovat musiikilliset ilonaiheet Osap�iv�punkkarilla, joskin Tapion puolesta on sanottava, ettei vajaan puolen tunnin mittaisen levyn kuunteleminen vitutakaan. On my�s muistettava, ett� suurimmalla osalla yhtyeist� tekstit ovat yhdentekev�� tauhkaa.

Siin� mieless� t�ytyy jopa nostaa hattua, ett� tuskin t�ss� mit��n sen kummempia on l�hdetty tavoittamaan. Saatteen v�lit�n ote ja rehellisen yksinkertaisuuden korostus kertoo siit�, ett� Tapio jatkaa ty�t��n suoraviivaisen ja tyhj�np�iv�isen punkrockin saralla ylepydell� ja hyv� niin. Vain asianharrastajille siis.