New York Dolls: Dancing Backward in High Heels

Blast

Vuonna 2004 New York Dolls aktivoitui uudelleen, lähes kolme vuosikymmentä sen jälkeen kun bändi hajosi jättäen legendansa kasvamaan hitaasti korkoa. Paluun jälkeiset albumit One Day It Will Please Us to Remember Even This ja Cause I Sez So ovat olleet säällisiä menestyksiä, vaikkei niitä voi millään tavoin verrata 70-luvun lyhyen kultakauden tuotoksiin. Dancing Backward in High Heels ei juuri eroa kahdesta edeltäjästään, vaikka onkin asteen vahvempi paketti.

Alkuperäisestä retkueesta ovat jäljellä enää vokalisti David Johansen ja kitaristi Sylvain Sylvain. Konkareita vahvistavat nyt rumpali Brian Delaney, kitaristi Frank Infante, sekä basson varressa viime vuonna Sami Yaffan korvannut Jason Hill, jonka Louis XIV hajosi pari vuotta sitten. Näillä voimin on luotu kahdentoista raidan kiekko, joka kierrättää tuttuja Stones- ja Animals-teemoja, heittäen sekaan hiukan tuoretta tatsia.

Usein nämä uudelleen kasatut legendat ovat aika väsyneitä tapauksia, mutta New York Dolls pyrkii selvästi luomaan itselleen uutta uraa. Johansen ja Sylvain ovat mainiossa vedossa ja etenkin vokalistin suoritus huokuu varmuutta. Vahvasti 60-lukuinen avausraita Streetcake potkaisee kiekon mukavasti käyntiin ja vauhti ei tämän jälkeen juuri hyydy. Rock on alusta lähtien ollut kapinaa ja juuri tuosta väkevästä sykkeestä on kyse myös nyt, sillä ikä ei ole hidastanut herroja. Ei vaikka mukaan on mahtunut jälleen pari balladia. Harmi ettei kappalemateriaali yllä yleisen energisyyden ja innostuksen tasolle. Näin kasassa on lopulta vain keskinkertainen konkariorkesterin tuotos, joka tyydyttää takuulla fanit mutta ei sytytä maailmaa sen kummempaan paloon.