Iiro Rantala: Lost Heroes

ACT Music Vision

Lost Heroes on Iiro Rantalan ensimmäinen soolopianoalbumi, jonka teemana ovat kuoleman rajan tuolle puolen siirtyneet musiikilliset sankarit. Kunnianosoitukset kattavat melkoisen alan aina Jean Sibeliuksesta Pekka Pohjolaan ja Bill Evansista Luciano Pavarottiin saakka. Värikäs nimilista ei kuitenkaan riko albumia, sillä sävellykset nivoutuvat toisiinsa kuin loisteliaan maalauksen toistensa sukuiset värit.

Tämän poikkeuksellisen suru- ja muistotyön käynnisti oletettavasti Esbjörn Svenssonin traaginen menehtyminen, joka järkytti Rantalaa perinpohjaisesti. Upealla tavalla liikuttava Tears for Esbjörn onkin albumin seesteisintä, pienimuotoisinta sekä melankolisinta antia, eikä muillakaan raidoilla innostuta juuri hulluttelemaan. Rantala on pianistina ja säveltäjänä poikkeuksellinen lahjakkuus, mutta nyt tilaa saavat herkkyys sekä sielukkuus. Kuten todettua, aihepiiri on tiukasti rajattu, mutta henkilöryhmän värikkyys tuo sävyjä. Sibeliuksen äärellä pohtiva Jean and Aino saa ajatukset lipumaan kansallisromanttisiin maisemiin, kun taas Waltz For Bill loihtii ympärille iltapäivän auringossa kylpevän klassisen kahvilan tyylikkäine asiakkaineen.

Tragedian myötä Rantala on löytänyt soittoonsa uusia sävyjä ja tasoja, joista syntyy kuin huomaamatta pakahduttavan kauniita hetkiä. Kymmenen sävellyksen joukko on niin täydellinen, ettei se jätä epäilyn sijaa. Tämä on Rantalaa ehdottomasti parhaimmillaan, mikä ei ole ihan vähän sanottu.