Marja Mattlar: Varhaisten parhaita

ISIS / MM music

Jokaisen pitkän uran tehneen artistin elämässä tulee se vaihe, kun on aika katsoa taakse päin ja palata kuuntelemaan omia juuriaan. Joskus kerätään kasaan vain suurimmat hitit, joskus taas julkaistaan arkistoista löytyneitä helmiä. Neljäkymmentävuotisen uran tehneen Marja Mattlarin kohdalla tämä tarkoittaa vähän molempia. Varhaisten parhaita -levy sisältää nimensä mukaisesti lauluja enimmäkseen Mattlarin uran alkutaipaleelta, ajalta ennen vuonna 1993 julkaistua Pariisi-Vuorenkylä -ensilevyä. Jotta katsaus menneeseen olisi kuitenkin monipuolisempi, ilmestyi samaan aikaan myös nuottijulkaisu, joka kantaa yksinkertaisesti nimeä Säv ja san Marja Mattlar. Sen sivut puolestaan ovat täynnä Mattlarin keskeisimpiä ja tunnetuimpia kappaleita.

Marja Mattlar on aina ollut yksi suosikkilauluntekijöistäni. Hänen musiikissaan on läsnä jotain sellaista puhtautta, jota on vaikea muualta löytää. Kappaleet ovat käsiintuntuvia, vahvoista perusaineksista rakennettuja ja täynnä kokonaisia elämäntarinoita. Mattlarin surumielisen tummanpuhuva ääni ja selkeinä soivat kitaramelodiat päästävät helposti lähelleen ja tuntuvat kovin tuttavallisilta.

Varhaisten parhaita johdattaa kuulijansa ajassa taaksepäin aina laulajattaren ensimmäiseen kappaleeseen, Sateen jälkeen, asti. Kansilehtisiin on kappaleiden sanojen viereen painettu myös lyhyt kommentti jokaisen laulun syntyhistoriasta. Aluksi on jopa outoa kuunnella niin vahvan oman äänen ja tyylin omaavan artistin alkutaipaleen teoksia, joissa kaikki tutut elementit ovat jo olemassa, mutta vielä hieman hiomattomina ja suuntaansa etsivinä. Joukosta löytyy kuitenkin heti ensi kuulemalta lauluja, jotka haluaa kuulla uudelleen ja uudelleen.

Levyn ehdottomiin helmiin kuuluva Balladi kielletystä rakkaudesta on muodoltaan yksinkertainen, vanhan ajan leirinuotiolaulua muistuttava 12-säkeistöinen kappale, joka kertoo surullisen tarinan rikkaan kauppiaan pojasta, joka menettää rakastettunsa julman isänsä takia. Laulussa yhdistyvät kauniisti pitkät kansanmusiikkiperinteet ja suomalainen surumielisyys vaivattomassa tarinankerrontamuodossa.

Osa Mattlarin viehätystä on hänen kykynsä koskettavien ja puhuttelevien laulujen ohella tehdä myös lauluja, jotka ovat, no, hauskoja. Esimerkkinä tällaisesta mainittakoon Bussi 55, jonka epätasaisessa kyydissä onni potkaisee kertojaa sen verran, että kaarteessa lentää syliin ujon hymyn lisäksi kokonainen mieskin.

Suurin osa levyn sisällöstä toistaa Mattlarille myöhemminkin hyvin tuttuja teemoja; kaipausta, kuolemaa, ystävyyttä ja rakkautta. Kaikista hienointa on, että hänen musiikissaan nuo sanat myös tavoittavat oikean merkityksensä. Nämä laulut tietävät mistä kertovat. Siksi niitä on ilo kuunnella.