Drive-by Truckers: Go-Go Boots

ATO

Musiikin kuunteleminen sosiaalisen statuksen kehyksen� aiheuttaa kuluttajissa merkillist� ja hupaisaa oikkuilua. Siksi negatiivisen klangin alle joutunut musiikkityyli pit�� br�nd�t� uudelleen. N�in on syntynyt toinen toistaan keinotekoisempia alalajeja, kuten �vaihtoehtokantri�, joka poikkeaa kantrista yht� paljon kuin Topi Sorsakoski iskelm�st�. T�ll� yritet��n tietenkin erottautua siit� kammottavasta jiihaa!-kuonasta, joka jenkkien kantrilistalla jyll�� ja tahraa kantrin maineen.

Toinen tapa on niputtaa t�llainen musiikki ylimalkaisten americana- tai juurimusiikkik�sitteiden alle, mihin yllekirjoittanutkin turhan usein syyllistyy. Reilun Porin kokoisesta Athensin kaupungista R.E.M.:n vanavedess� ponnistaneen Drive-by Truckersin yhdeks�s albumi on kuitenkin mit� suuremmassa m��rin 1970-lukulaista peruskantria. Go-Go Boots luo vahvoja yhtym�kohtia Bob Dylanin �taustayhtyeen� tunnettuun The Bandiin, tuoreemmista orkestereista Wilco on l�hisukua.

Levy on koottu samasta materiaalista kuin vastinparinsa The Big To-Do. Edelt�j�� en ole kuullut, mutta ainakin jatko-osan perusteella b�ndi k�rsii jonkinlaisesta ryanadams-kompleksista. Tai ehk� he vannovat niin vakaasti kest�v�n kehityksen nimiin, ett� tyhj� tila cd:ll� pit�� j�tt�� minimiin. Sessioissa nimitt�in py�riteltiin kasaan 25 biisi�, ja koko kavalkadi julkaistaan n�ill� kahdella albumilla; l�hes 70 minuutin pituiselle Go-Go Bootsille mahtuu useampia turhanp�iv�isi� tekeleit�.

Niist� musiikillisesti kammottavin on yli kahdeksanminuuttinen The Fireplace Poker, joka m��rittelee junnaamisen uudelle ulottuvuudelle. Musiikin mielenkiinnottomuuden vuoksi tekstiss�kin on vaikea pysy� k�rryill�, ainakaan ei-natiivilta englannintaitajalta se ei ilman painettuja sanoja onnistu - ja promoversioon ei sellaisia ole laitettu. Sin�ns� hiukan oudoksuttavaa, sill� albumista on puhuttu rytmiblues-murhalevyn�, jolloin tietysti sanoilla ja tarinoilla on iso rooli.

Tahattomasti hupaisimman sovituksen palkinto menee Used to Be a Cop �biisille, joka h�mment�v�sti yhdist�� Dylanin Hurricanen ja All Along the Watchtowerin. Levyn parasta antia ovat Eddie Hinton �coverit Where�s Eddie? ja Everybody Needs Love, sek� poppoon omien biisien joukosta s�rmikk�impin� erottuvat The Thanksgiving Filter ja Mercy Buckets. Verrattoman kepe� avausraita I Do Believe vie enemm�n Belle & Sebastianin nykysuuntaan kuin kantrimaisemiin.