Julkaistu: 30.01.2011
Arvostelija: Tommi Saarikoski

New Music Community
Jo parikymment� vuotta eri yhteyksiss� musisoinut Jukka Vaissi on ensi kertaa omillaan debyytill��n Veritas Curat. Artisti itse kuvaa musiikkiaan inhimilliseksi elektroksi ja osuu naulan kantaan. 11 instrumentaalista ja yhdest� lauletusta kappaleesta koostuva albumi on koneellinen, mutta l�mmin.
Vaissin rauhalliseen tahtiin soljuvaa, tunnelmallista elektroa ei ole s�velletty metronomin tahtiin, vaan kappaleiden rytmeiss� on eloa ja tervett� laahaavuutta. Sinne t�nne ripotellut aidot (tai aidon kuuloiset) rummut ja bassot viev�t mietteit� 1970- ja 80-lukujen taitteen post-punkiin. Sinne tienoille my�s albumin muut elementit ovat j�m�ht�neet: 2010-lukua levylt� on hankala l�yt��. Eik� sit� kaipaakaan.
Albumin avaavat, saman teeman ymp�rille kasautuvat Jeepers, I Love You ja De Profundis Kitty ovat levyn vet�vint� osastoa. N�iden j�lkeen tahti rauhoittuu, eik� varsinaisia kohokohtia en�� l�ydy. Ainoastaan riisuttu pianovalssi Private Lessons ja Vaissin hapuilevasti tulkitsema Hyl�tty l�hi� nostavat p��t��n. Ei muu materiaalikaan mit��n turhaa tilkett� ole, mutta j�� vain hyv�n taustamusiikin asteelle.




Parikymment� vuotta eri yhteyksiss� musisoineen Jukka Vaissin soolodebyytti oli t�ynn� inhimillist� elektroa. Toisella albumillaan Vaissi j�tti koneosaston takariviin ja otti k�teens� kitaran.
Linkki:
Jukka Vaissi Facebookissa
(P�ivitetty 12.7.2015)