Eddie B: Totuus

Kerma Records

Kaikkien, mutta erityisesti aloittelevien artistien (tai levy-yhtiöiden), kannattaisi miettiä tarkkaan, millä tavalla itseään markkinoi. "Sopivasti joulumarkkinoille" ilmestyneen Totuus-albumin tehneen helsinkiläisen Eddie B:n hehkutetaan niittäneen mainetta kotimaamme hip-hop-skenessä mm. lämmittelemällä Cheekiä Kajaanin jäähallissa sekä esiintymällä Kuuluisa-risteilyllä. Molempiin tapahtumiin liittyy kyllä keskeisesti maine, mutta onko se toivotun kaltaista, on täysin eri kysymys. Vinkki 1: any publicity ei aina ole good publicity, vaikka tällä kertaa yllekirjoittaneen mielenkiinto tietyssä mielessä heräsikin.

Levyn mukana seuranneen saatteen arviointi olisikin itse asiassa paljon mielenkiintoisempaa kuin Totuus-albumin – ainakin se herättää paljon enemmän ajatuksia ja kysymyksiä. Etenkin kun keulaan ensimmäiseksi biisiksi on laitettu ylivoimaisesti onnettominta flow´ta koko albumilla sisältävä rykäisy (vinkki 2: ei hyvä idea). 19-vuotiaan Eddie B:n esikoislätty ei kuitenkaan ole niin huono kuin kaikesta päätellen voisi kuvitella.

Jari Backlundin kokonaisuudessaan tuottama Totuus luottaa paljossa muovisiin klubisoundeihin. Se on sääli, koska ne taustat, joita ei läpikuorruteta syntsoilla ja vocoderilla, ovat selvästi parempia ja kuuntelua kestävämpiä. Kokonaisuus on yhdestä tekijästään huolimatta turhan epätasapainoinen, mutta samalla sillä on monipuolisuutta. Vaikka yhdistävänä tekijänä on vain tasaisesti ohi soljuvasta taustasta silloin tällöin pilkottavat hyvät ideat, on paikoin iduillaan oikein herkullisia juttuja.

Huonoimmillaan Totuus tuo mieleen sen 90-luvun, jolla joka toinen hyvinkääläinen heitti hiukset silmiltään ja hankki syntsan, koska yhdessä laitteessa on koko bändi – hiukset ovat vain vaihtuneet vinoon lippaan ja koskettimet näppikseen. Toimivaan pakettiin tarvitaan kuitenkin niin paljon enemmän ja onneksi alle kaksikymppisillä on aikaa kehittyä. Eddie B:n flow on suureksi osaksi mutkatonta, omakohtaisissa jutuissaan on asiaakin (toki myös aivan liikaa tyhjäkäyvää kädet ilmaan -hölinää) ja ennen kaikkea asenne, joka ei tunge aiheettomasti eteen.

Parasta Totuudella on pelkästään asiassa pysyvä, synkeähkön äänimaailman En unohda mist tuun, heikoimmillaan ollaan levy-yhtiötä mainostettaessa tai Mikael Gabrielin ja Uniikin feattaamassa Kohtalossa, joka toisaalta osoittaa, kuinka paljon paremmalla tolalla Eddie B:n ulosanti on verrattuna näihin jo hieman asemoituneempiin kollegoihinsa.