James Reipas: Superlife

Exogenic

Aiemmin vuoden 2005 Uwaga-levyllään psy trancen ja konsolielektron välimaastossa ”psy dancen” parissa liikkunut James Reipas on siirtynyt Exogenicin huomaan ja on uudella Superlife-levyllään sekä sofistikoitunut että monipuolistunut. Ohjelmoija Kolmas Vasemmalta ja lyömätaiteilija Oskari Olevaisen seuraan on lyöttäytynyt trumpetista ja ohjelmoinnista vastaava Aki Himanen, vieraina kuullaan kahdella raidalla laulavaa Eva Louhivuorta ja harmonikallaan kolmosraita Cinemasta varsin pöräyttävän hanurihumpan tarjoilevaa Hannu Oskalaa. Vanhemmasta tuotannosta tuttu psykedelia on ehkä eniten sivummalla mutta edelleen kuvassa mukana, Aavikkomainen konsolielektro on avaintekijöitä Reippaan nykysoundissakin.

Avausraita Shades on nimensä mukaisesti enemmän varjoissa chillailevaa kuin estradilla tamppaavaa konerytmeilyä. Turha hosuminen on poissa. Mutta ei Jamespotkukelkka LahdenReipas ole vieläkään mitään salonkijatsia, vaan monipuolisesti elektronisen maailman tatameilla astelevaa konemusiikkia, jossa kipinöi myös tanssikengät. Louhivuoren kanssa toteutettu Super Mic löytänee tiensä ainakin pienten piirien rave-anthemiksi. Trancen, housen, ambient-kaaren, nintendosoundien ja myös psykedeelisen rockin ristisiitoksesta elektron pohjavireellä koottava paletti pitää sisällään mukavasti myös oikeiden instrumenttien sykettä ja ihme kyllä myös jazz-piireihin leimautuvaa tyylikkyyttä. Tai no, ehkä liikaa ja epäselvästi ilmaistu mutta jotain kait tuokin lausehirviö kertoo.

Cineman hanurihumppa chillailee aamuyön tunnelmissa mukavan seesteisesti, Mannequin hölkkää reippaammalla poljennolla mutta pitää myös kiinni aika unellisista maisemista. Rauhallisen heräilyn jälkeen Mussels In Trouble on jo täysin virkeänä liikkeellä ja yhdistelee osuvasti kierteellä vaivihkaa murisevaa biittiä akustiselta rämpytyskitaralta riipaistaviin komppeihin. 1997:n uniset puhaltimet luovat Rinneradio-mielikuvaa, jonka energisesti mutta iisisti pulputtava elektroreggaevalssi kääntää nopeasti haikeaan mutta raukeudestaan huolimatta etenevään jammailuun. Kipakammin särökitaranytkyttävä Reipas Innovation, turhia kaartelematta tamppaava St. Petersburg ja kiireettä rytmikäs ja moneen suuntaan kurottava loppujumitus Render täydentävät konemusa-albumin, jossa James Reipas tarjoilee monien puoliensa sisällä hyvää tamppausta ja jopa hitintynkää. Arvoin neljä tähteä.