Julkaistu: 04.12.2010
Arvostelija: Jani Ekblom
Woimasointu
Kahden-kolmen pennin poppailevaa ja punkahtelevaa suomirockia soittava James Puhto-Ren on tehnyt ensimmäisen täysin omaa materiaalia sisältävän levyn sitten 90-luvun lopun. Tuon vuosikymmenen aikana levyjä mm. Klamydian tutuksi tekemällä Kråklundilla julkaissut kolmikko on nähtävästi aktivoitunut aivan tosissaan – vasta viime keväänä ilmestyi levyllinen James Puhto-Ren-näkemyksiä Meiju Suvaksen biiseistä ja keikkaakin pukkaa pitkälle ensi vuoden puoleen.
Omat muistikuvat 90-luvun Puhto-Renistä ovat rajalliset, mutta toisaalta ihan tarpeeksi hyvät. Parinkin kuuntelun perusteella käy ilmeiseksi, ettei yhtyeen anti kymmenessä vuodessa ole merkittävästi muuttunut: tarjolla on yksinkertaisia, suoraviivaisia ja konstailemattoman kepeitä rockbiisejä, joiden aiheet liikkuvat Phil Collinsista ja Uri Gelleristä siihen, miten sokeritoukkien olemassaolo vaikuttaa pillun saantiin. Teksteiltäkään ei siis kannata odottaa ihmeitä: kevyesti viihteelliset puolentoista ajatuksen tarinat eivät aiheuta ruuhkaa ajatusten valtateillä.
Jos hölmöt hokemat ja niitä tukevat simppelit renkutukset ovat palasi kakkua, voi Still On The Roadia suositella täysin estottomasti vaikka kokonaisen elämän ääniraidaksi. Paikoin James Puhto-Ren kuulostaa jollain tavalla Epuilta, mutta pääosin käsillä on vallan yhdentekevää ja uskomattoman helposti ohitettavaa musiikkia. Jopa helposti mieleen jääviksi muotoillut iskulauseet ja kertosäkeet epäonnistuvat useammankin kuuntelun jälkeen melkein kategorisesti tärkeimmässä tehtävässään: niistä ei jää kuulevan käteen juuri mitään.
Kokkolalainen punkkaava suomirock-orkesteri.
Linkki:
www.netikka.net/jamespuhtoren
(Päivitetty 22.6.2012)