Disgrace: Hammer & Nails

Big Money

Disgrace haisee kilometrien p��h�n testosteronilta. Rockin perusarvoja miehekk��mmin kuin ehk� yksik��n t�m�n valtakunnan �ij�rykmenteist� toteuttava turkulais-helsinkil�inen yhtye ei varmasti pet� yst�viens� kuuden vuoden odotusta. Hammer & Nails, jo 80-luvulla perustetun pumpun kuudes pitk�soitto, ottaa kuulijasta nimitt�in helpon niskalenkin ja sel�tt�� alta aikayksik�n alkukantaisella voimallaan.

Tai silt� tuntuu ainakin aluksi. Albumin k�yntiin potkaiseva Code osoittautuu kuitenkin kuuntelussa turhan nopeasti sek� hyv�ss� ett� pahassa toimivaksi kuvaksi koko albumista. Raaka rokkir�ksytys ja t�ss� yhtyeess� Il Cattivona leukojaan rouskuttava Jukka Taskinen muodostavat klassishenkisen, taputuksineen kaikkineen varustetun likaisen rocksiivun, joka rys�ht�� silmille niin kuin useimmat Disgracen sadoilla keikoilla tiukoiksi hioutuneet purkaukset. S��li, ettei timmin ja rullaavan perussoiton lis�ksi ole tarjolla kovinkaan v�rikk��sti nyansseja.

Tavallaan sit� ei tarvitakaan, koska ei Disgrace ole monipuolisuudessa rypev� uudistaja, vaan perusjuttujen vankkumaton kannattaja � arvattava, mutta silti tehokkuudessaan yll�tt�v�. Toisaalta taas vain yhdeks�nkin biisin mittainen Hammer & Nails ehtii aiheuttaa pieni� puutumisen tunteita. Etenkin pianolla varustetut biisit eiv�t iske tajuntaan juuri ollenkaan, mutta p��osin Hammer & Nails on tasokas ja energinen taidonn�yte n�ilt� rockveteraaneilta.

Disgrace hylk�si pari ensimm�ist� H & N -studiosessiota, koska halusi viel� keikkailemalla tiivist�� biisej��n. Useamman sadan keikan kokemuksella operoiva yhtye on kuitenkin my�s uusimman levyns� j�lkeen mielenkiintoisempi ja hitusen parempi lava- kuin levyakti. Osin siihen vaikuttaa tasainen materiaali, josta ei helposti nouse kohokohtia, osin hitaanlainen kypsyminen. Kyll� esimerkiksi Circus ja Ravishing Cold sis�lt�v�t kaikki keikkasuosikin ainekset.