Kardia: Poissa

DMW

Vuonna 2005 debyyttilevynsä Lähellä ja seuraavana vuonna kakkosalbumin Kaukana kaikesta julkaissut Kardia on kypsytellyt kolmatta pitkäsoittoaan huolella. Nelisen vuotta edeltäjänsä jälkeen julkaistava Poissa ei kuitenkaan korjaa yhtyeen kurssia radikaalisti - ainakaan jos uskominen on muistikuviin singlejulkaisuista ja desibeli.netin arvioon.

Kollega Tiainen kiitteli arvostelussaan Kardiaa tuhdista äänimaailmasta sekä koukukkaasta biisimateriaalista, ja nuo sanat voidaan huoletta liittää myös yhtyeen uutukaiseen. Soundi on kitaroiden osalta murea ja rummut paukkuvat isosti, mutta raskaassa rockissa usein vastaan tulevaa kuoliaaksi tuottamista ei ole Kardian kohdalla havaittavissa, vaan musiikilla on tilaa hengittää. Kappaleet asettuvat melko tismalleen Happoradion ja Kotiteollisuuden muodostavan janan keskikohtaan eli melodiat ovat tarttuvia, jopa hitikkäitä, mutta samalla soitossa on alkuvoimaista raskautta.

Parhaimmillaan biisit ovat niin koukukkaita, että ihmettelee, miksei Kardia roiku myyntilistojen kärkisijoilla edellä mainittujen suosikkien rinnalla. Liehuu, Huominen, Jäähtyy kuvani sekä Talo ovat parhaita esimerkkejä Kardian reseptistä, jossa A-osiin ja sooloihin on ladattu rytmiset ja sovitukselliset koukut ja kertosäkeissä mennään suoraviivaisesti melodian ehdoilla. Vaikka kaikki kappaleet eivät yllä edellisten tasolle, löytyy lähes jokaisesta vähintäänkin jokin kiinnostava yksityiskohta, esimerkkinä vaikkapa Harhainen-kappaleen blacksabbathiaaninen välike.

Erityiskiitosta ansaitsee sävellyksistä vastaavan Kalle Sundströmin lisäksi vokalisti ja lyyrikko Aki Räty. Rädyn vahva lauluääni ei ole sangen persoonallinen, mutta sopii Kardian tyyliin saumattomasti. Myös miehen lyriikat ovat toimivia - eivät niinkään sanojen merkityksen tasolla, vaan rytmisesti. Alkusointujen ja erikoisen rytmityksen ansiosta sanoissa on jotain sellaista, jonka voisi kuvitella tekevän vaikutuksen, vaikkei suomen kieltä osaisikaan. Samalla lyriikat yhdistyvät mielessä erikoisella tavalla kalevalaiseen kansanperinteeseen. Tätä vaikutelmaa tukevat siellä täällä kuultavat kansanlaulumaiset melodiapätkät.

Poissa on genressään varsin mallikas albumi. Se ei kummittele mielessä levyhyllyssä ollessaan, mutta aina kun sen laittaa soimaan, vakuuttaa se varsinkin hienoimmilla hetkillään. Muutamat heikommat vedot kuitenkin verottavat pisteitä sen verran, että neljäs tähti jää puuttumaan. Mutta jos desibeli.netissä vielä jaettaisiin puolikkaita arvomerkkejä, olisi Kardia sellaisen kolmen lisäksi ansainnut.