Julkaistu: 04.05.2003
Arvostelija: Jari Jokirinne
Fantastic Plastic
Buffseeds olisi monella tavalla helppo lyödä maanrakoon. Ensinnäkin, bändin yksipuolisen haltioitunut vastaanotto brittilehdissä on automaattisesti herättänyt hälytyskellot päässäni. Aina yhtä innokas NME kuvaili yhtyeen viimevuotisia sinkkuja ”vuoden parhaimmiksi” ja jopa perinteisesti jähmeät The Times ja The Guardian antautuivat arvioissaan vuolaisiin kehuihin. Mitään hypeä bändin ympärille ei ole kuitenkaan nostatettu, vaan pikemminkin kyse on harvoista, mutta sitäkin vakuuttavammista kommenteista. Toinen mieltäni hieman askarruttanut seikka oli bändin juuri ja juuri parinkympin paremmalle puolelle yltävä keski-ikä. Voivatko näin nuoret jannut laulaa uskottavasti muusta kuin tytöistä ja dokaamisen ihanuudesta?
Onneksi näköjään voivat. The Picture Show-debyyttilevyn kypsyys pääsee todellakin yllättämään, vaikkei sen reseptissä mitään dramaattisesti uutta olekaan. Ääneltään hyvin paljon Tom McRaea muistuttava Kieran Scragg on tulkitsijana vielä auttamatta raakile, mutta biisintekijänä miehen kyvyt on jo nyt ensiluokkaisia. Scraggin kynäilemistä lauluista huokuu inhimillistä lämpöä, joka useimmilta samantyylisiltä artisteilta (esim. Placebo ja Muse) puuttuu. Oman osansa kehuista ansaitsee The Picture Shown tuottanut Ian Caple, joka on onnistunut pitämään suureellisuuteen taipuvaisen Buffseeds-johtohahmon sopivasti aisoissa. Nyt levyn tunnelma vaihtelee herkullisesti täyteläisen ja pelkistetyn välimaastoissa.
Koska Buffseeds ei ulkomusiikillisilla seikoiltaan juurikaan huomiota herätä, saattaa sen pelinavaus mennä maireista lauseista huolimatta monilta ohi korvien. Tämä olisi todellinen sääli, sillä Casinon ja Barricaden kaltaisten kappaleiden takaa löytyy annos harvinaista lahjakkuutta.
