Killing Joke: Absolute Dissent

Spinefarm

Nyt vasara tippuu kovaa ja korkealta metelimetallikansojen kollektiiviseen nuppiin. Killing Joke on palannut lähes kolmen vuosikymmenen jälkeen alkuperäiskokoonpanoonsa (Jaz Coleman, Youth, Geordie, Paul Ferguson) ja jälki on sen mukaista. Näin kovassa vedossa veteraanit eivät ole olleet sitten 80-luvun alkuhämärien ja väitänpä, että tuore kiekko ohittaa parissa kohdin jopa ne klassisimmatkin klassikot.

Absolute Dissent punoo kaksitoista kappalettaan yhdeksi valtaisaksi puuksi, jonka oksat kattavat punkahtavan metallin, raskaan rockin ja musertavan teollisuuspainajaisen avarat taivaat. Mukana on monia vivahteita ja palasia bändin pitkältä uralta, eikä yksikään juonne, rönsy tai yksityiskohta ole turha. Raivoisa In Excelsis hurmaa hypnoottisella juntallaan, European Super State vetää mukanaan tanssilattialle ja upean koskettava The Raven King kostuttaa silmäkulman kerta toisensa jälkeen. Jyräävä This World Hell manaa syvyyksistä esiin helvetin lieskat, raivoisa industrial-pala Depthcharge hengästyttää ja dubahtava Ghosts on Ladbroke Grove keinuttaa sylissään lohdutusta antaen. Jokainen luoti osuu, eikä yksikään lyönti mene ohi.

Täydellisyyttä hipova kiekko on ollut tehosoitossa jo päälle kuukauden, eikä siitä löydy vieläkään heikkoa kohtaa, joten on aika antautua ja antaa täydet pisteet kunniamaininnan kera.