Kelley Stoltz: To Dreamers

Sub Pop

Ruotsinlaivojen hajusteosastoilla on hyllyjen päällä kippoja, joissa on kahvipapuja. Papujen tarkoitus on toimia hajuaistin nollaajana, nenä kun on hajustehelveteissä kovilla. Etenkin, jos suihkauttelee joka toisesta näytepullosta hajuvesipisaroita ilmaan ja nuuhkii molekyylejä nenäepiteelilleen. Suihkaus, sisäänhengitys, kahvipavut, suihkaus, sisäänhengitys, kahvipavut, ja niin edelleen. Samaa aistien ylikuormitusta tapahtuu myös kuulopuolella. Kun joka tuutti tuuttaa musiikkia, välillä on hyvä palauttaa mieli maanpinnalle ja astua pois pyörteestä. Hiljaisuus on hyvä keino nollaukseen, mutta myös perusasioihin turvautuminen auttaa. Laulaja-lauluntekijä Kelley Stoltzin neljännen Sub Pop -julkaisun To Dreamersin vahvuus on juuri tässä. Pitäytymällä hyväksi havaitussa se raikastaa nuutuneen.

Menneisyys helisee jo levyn avaavan Rock & Roll with Men ja esittelevässä riffissä. Olenko kuullut tämän jossain? The 13th Floor Elevatorsin levyllä kenties? Hui hai, sillä aurinkoinen sävellys mainion raikas kokonaisuus riemukkaan kesäistä tamppausta ja helmeilevää poppia. Huiluin koristeltu ja vallan ihanasti helisevä Pinecone voisi sekin olla kadonnut sivu jonkun 1960-luvulla vaikuttaneen popparin muistivihkosta. Fire Escape jumppaa kiihkeällä tempolla ja luikauttaa kertosäkeessä yksinkertaisen mutta hemmetin hunajaisen kitarafillin että endorfiiniryöpsähdys tuntuu koko kehossa. Samaan syssyyn voisi luetella jokaisen levyn kolmestatoista kappaleesta ja kertoa, kuinka ne muistuttavat jotain mutta kuinka niistä siitä huolimatta tulee hyvälle tuulelle. Stoltzin materiaali on alusta loppuun hyvälaatuista ja itse suditut äänimaisemat juuri oikealla tavalla vanhanaikaisia.

On helppo todeta, että Stoltz ei ole suuri säveltäjä vaan ennen kaikkea pop-diggari. Lähteitä ja vaikutteita on toki kiva arvuutella, mutta se tekee pelistä hieman nuivan. Mieluummin huomaa keskittyvänsä siihen, millä pieteetillä Stoltz on levynsä tehnyt. To Dreamers huokuu iloa, innostusta ja hyvää meininkiä siinä määrin, että on suorastaan rikollista motkottaa puutteista ja olla innostumatta sen ansioista. Kelley Stoltzin kaltaisia ihmisiä tarvitaan muistuttamaan meitä siitä, mikä pop-musiikissa on tärkeää.

Kommenttien keskiarvo:

JariJ kommentoi 21.10.2010:

Pisteet:

Hiton hyvä arvio, summaa mainiosti Stoltzin koko uran, ei pelkästään tätä levyä. Aina ei oo pakko olla edelläkävijä tehdäkseen hyvää musaa.